Hola, Marjut:
Tenemos buenas noticias. – –. Podríamos aceptarte para las prácticas en cultura desde noviembre de 2019. – –.
(suom. ”Hei Marjut, meillä on hyviä uutisia. – –. Voisimme hyväksyä sinut kulttuuriharjoitteluun marraskuusta 2019 alkaen.”)
Näin alkoi sähköposti, joka toi ilouutisia Madridista. Harjoittelupaikka järjestyi juuri sieltä, minne ensisijaisesti toivoin pääseväni!
Taustastani ja odotuksistani
Valmistuin maisteriksi juuri ennen marraskuussa aloittamaani puolen vuoden harjoittelua instituutissa. Kiinnostukseni uskontoihin, maailmankatsomuksiin ja kulttuureihin vei minut opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Pääaineena opiskelin sosiaalietiikkaa, sivuaineina sukupuolentutkimusta ja espanjaa. Olin Erasmus-vaihdossa Granadan yliopistossa Etelä-Espanjassa ja tein korkeakouluharjoittelun kansalaisjärjestössä Argentiinassa.
Tietämykseni instituutista rajoittui lähinnä sen päämääriin ja toiminta-alueeseen: suomalaisen kulttuurin ja taiteen tunnettuuden lisääminen koko lusohispaanisessa eli espanjan- ja portugalinkielisessä maailmassa, ennen kaikkea Espanjassa ja Portugalissa sekä Latinalaisen Amerikan maissa. Suomen ja lusohispaanisen maailman välisten kulttuuri-, tiede- ja talouskontaktien edistämisen tiesin myös kuuluvan instituutin tavoitteisiin.
Tulevat kulttuuriassistentin tehtäväni liittyivät asiakaspalvelutyöhön ja tapahtumien järjestämiseen, mutta en tiennyt tarkemmin, miten kaikki käytännössä tapahtuu ja mitä eri vaiheita työhön sisältyy. Niinpä tärkeimmät omat tavoitteeni harjoitteluajalle olivat kielitaidon parantaminen ja työkokemus projektinhallinnan eri osista.
Kulttuuriassistentin työnkuvasta
Teemme töitä pienen ja tiiviin porukan voimin, mikä mahdollistaa kattavan kokonaiskuvan saamisen instituutin toiminnasta. Toimistollamme on johtajan lisäksi vain kolme vakituista työntekijää: tiedottaja, kulttuurituottaja ja talousvastaava. Harjoittelijoita on tällä hetkellä kolme: kaksi kulttuuriassistenttia ja suomenruotsalaisista hankkeista vastaava harjoittelija. Instituutilla on myös asiamiesverkosto, joka toimii Portugalin lisäksi kahdeksassa Latinalaisen Amerikan maassa.
Kulttuuriassistentin toimenkuvaan kuuluvat muun muassa projektisuunnitteluun ja niiden toteuttamiseen liittyvät tehtävät sekä kirjaston ylläpitäminen. Kulttuuriprojektien hallintaan sisältyy monenlaisia vaiheita alkuvaiheen ideoinnista monenlaisten käytännön asioiden järjestämiseen, tiedotukseen ja lopulta tapahtuman toteutukseen ja siitä raportointiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja tekemisen tempo vaihtelee projektin vaiheesta riippuen.
Tapahtumajärjestämisen ohella olen tehnyt käännöksiä ja kirjoittanut tiedotteita nettisivuillemme. Olen myös päivittänyt Club de finés -Facebook-sivuamme. Yksi parhaista puolista on uusien ihmisten tapaaminen. On mukava vastaanottaa vieraita, jotka sattumalta eksyvät instituuttiin mutta jäävätkin pienen jutustelun jälkeen katsomaan näyttelyä. Kulttuuriprojekteja järjestellessä tulee läheteltyä paljon sähköposteja taiteilijoille ja muille yhteistyökumppaneille, joten on hienoa päästä tapaamaan heidät henkilökohtaisesti.
Instituutissa pääsee konkreettisesti näkemään, mitä kukin työntekijä tekee ja kuinka jokaisen panos on tärkeä tavoitteisiin pääsemiseksi. Meille harjoittelijoille annetaan kullekin omia vastuualueita eri projektien parista omia mielenkiinnon kohteitamme ja osaamisalueitamme mukaillen. Viikottaisissa toimistokokouksissa käymme läpi kulloinkin ajankohtaiset työtehtävät ja projektit. Esimerkiksi kirjoitus- ja käännöstöistä saamamme palaute on ollut hyödyllistä ja auttanut kehittymään työssä.Yksi mieleenjääneistä projekteistamme on ollut Susana Nevadon Ruokaturva-näyttely, jonka koordinoinnissa ja käytännön järjestelyissä olin mukana. Nevado käytti useita eri tekniikoita installaatiosta kultamustemaalaukseen ja onnistui nivomaan hyvin erilaiset ruokaan liittyvät näkökulmat näyttelyn muotoon erittäin toimivaksi kokonaisuudeksi.
Mietteitä harjoitteluajasta
Instituutin ohella olin pohtinut harjoittelupaikaksi muun muassa ihmisoikeusjärjestöjä, joista minulla oli jo aiempaa kokemusta. Suomen Madridin-instituutti vei kuitenkin pisimmän korren, sillä halusin tehdä aivan uudenlaisen ammatillisen aluevaltauksen. Kokemuksen saaminen kulttuuri- ja taidealalla työskentelystä oli erittäin kutkuttava ajatus, sillä molemmat olivat aiemmin rikastuttaneet elämääni pääasiassa vain vapaa-ajalla.
Nyt kaksi kolmasosaa harjoittelusta suoritettuani taide ei ole menettänyt merkitystään elämässäni, vaikka se on nyt osa arkeani – päin vastoin: tietämykseni suomalaisesta kulttuuri- ja taidealasta on kasvanut rutkasti, mikä on vain lisännyt kiinnostustani sitä kohtaan. Odotukseni ovat täyttyneet muiltakin osin: käytän espanjaa päivittäin niin työssä kuin vapaa-ajalla ja itse tekemällä olen saanut kokonaisvaltaisen käsityksen projektityön vaiheista. Olen tulevaisuudessa kiinnostunut työstä kansainvälisessä ympäristössä projektihallinnon ja hanketyön parissa ja uskon tämän budjettiin sidotun projektityökokemuksen olevan minulle hyödyksi. Sitä ennen keskityn kuitenkin näihin jäljellä oleviin pariin kuukauteen, joihin mahtuu vielä monia mielenkiintoisia projekteja!
Kevätterveisin
Marjut, kulttuuriassistentti
TOP 5 asiat Madridissa:
1. Retiron puisto
2. La Gatoteca -kissakahvila
3. Rosalían konsertti WiZink Center -areenalle viime joulukuussa
4. Euroopan suurin pride-tapahtuma Madrid Orgullo
5. Malasañan alue kodikkaine baareineen
Spotifyn lista
Tämä on ensimmäinen osa harjoittelijamme Marjut Sahlbergin päiväkirjasta. Mutta mitä tapahtuikaan maaliskuussa? Tarina saa jatkoa.
Tämä kirjoitus on osa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston harkkaripäiväkirjat-sarjaa. Sarjan muiden instituuttien osat löydät täältä.
Ateena
Beirut
Berliini
Bryssel
Lontoo
Madrid
Oslo
Roma
Tukholma
