Latinalainen Amerikka on Suomen Madridin-instituutin kohdealue vuosina 2014-2017, minkä takia viemme yhä enemmän suomalaista kulttuuria alueelle. Fyysistä pitkää välimatkaa helpottaa asiamiesverkosto, joka auttaa paikan päällä kohdemaissa. Instituutilla on edustajat seuraavissa maissa: Argentiina, Brasilia, Chile, Kolumbia, Meksiko, Peru ja Uruguay.
Instituutti on järjestänyt heille koulutusta tehtäviinsä Santiago de Chilessä. Koulutuksessa keskityttiin suomalaiseen kulttuuri- ja koulutusvientiin sekä keskusteltiin Latinalaisen Amerikan mahdollisuuksista ja haasteista vientiasioissa. Kerromme nyt lisää yhdestä edustajastamme, Tarja Laaksosesta Uruguayssa ja hänen työstään.
Miten olet päätynyt Uruguayihin? Voisitko kertoa meille hiukan ”työelämäpolustasi”?
Aloitin työelämässä hyvin nuorena ja ilman koulutusta. Muutin Ruotsiin 1976, jonka jälkeen suoritin lukion iltakoulussa ja myöhemmin kävin opettajakorkeakoulun Tukholmassa, jossa valmistuin esikouluopettajaksi ja ehdin toimia noin 20 vuotta esikouluopettajana ennen päätöstämme muuttaa Uruguayihin vuonna 1999. Muutostamme on siis jo kulunut 15 vuotta… Mieheni on Uruguaysta ja päätimme kokeille elämää hänen kotimaassaan. Toistaiseksi olemme viihtyneet hyvin. Tänne oli helppo sopeutua. Vuonna 2008 minua pyydettiin konsulaattiin assistentiksi. Siitä lähtien olen toiminut osa-aikaisesti konsulaatissa. Uusi ala ja uudet haasteet ovat olleet todella mieluisia. Ennen sitä olin töissä esikoulussa, opiskelin englanninkielen opettajaksi, mutta päädyinkin pyynnöstä opettamaan suomenkielen alkeita BOTNIA-projektissa toimiville uruguaylaisille. Ja nyt olen toiminut vuodesta 2013 lähtien instituutin edustajana Uruguayssa.
Mitä tarkoittaa olla asiamies? Mitä kaikkea tämä nimike sisältää?
Harmi että nimike on asiamies, eikä asianainen tai edustaja… espanjaksi puhun kyllä edustajasta, representante, asiamiehelle kun on useampia käännöksiä. Olla asiamies tarkoittaa että olen tavallaan fyysinen lenkki, sillanrakentaja, Suomen Madridin-instituuttiin täällä Uruguayssa. Vaikka yhteydenpito nykyään onkin nopeaa ja helppoa sähköisesti niin kasvokkain asioista keskustelu on myös paikallaan aina silloin tällöin. Asiamiehenä pyrin perehtymään siihen mitä maassa tapahtuu ylipäänsä, mutta keskittyen erityisesti kulttuuriin ja opetukseen.
Mikä on mielestäsi mieluisinta asiamiehen työssä? Entä mikä haastavinta?
Mieluisinta on ehkä nähdä suomalaista kulttuuria täällä ja kuulla kommentteja tuotuihin teoksiin sekä ilmiöihin liittyen, tehdä tunnetuksi ja levittää suomalaisia, esimerkiksi tasa-arvoon ja julkiseen sektoriin liittyviä, arvoja. Haastavinta ovat ehkä raamit, eli toimintaa rajaava talous ja välimatka Eurooppaan. Koen että kiinnostusta suomalaiseen kulttuuriin on runsaasti, ihmiset ovat uteliaita ja ehdotukset ovat toistaiseksi saaneet positiivista kaikua. Voisimme tehdä vielä enemmän suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tuomiseksi, tuoda kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia jne.
Minkälainen on uruguaylaisten Suomi-kuva , mitä he tietävät/ovat mieltä suomalaisista?
Suomi-kuva täällä on erittäin positiivinen. Suomea pidetään esimerkkimaana varsinkin koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Viimeisin hyvä Suomeen liittyvä uutinen on uruguaylaisten sovellutus suomalaisesta äitiyspakkauksesta. Jo ennen Botnia-projektia Suomesta tunnettiin Alvar Aalto, Mika Häkkinen, Mika Waltari ja Aki Kaurismäki. Myöhemmin tuntemus on laajentunut koskemaan teknistä osaamista, luotettavuutta ja hyvien PISA- tulosten jälkeen koulutusta. Suomesta pidetään myös, koska Suomi on pieni maa ja Suomella on myös suuria ja välillä hankalia naapurimaita kuten Uruguayllakin. Lisäksi suomalaisten tangoinnostus lisää plussia Suomi-kuvaan.
Mitä on tärkeää ottaa huomioon uruguaylaisten kanssa työskennellessä?
Hmmm… Ehkä 15 vuotta täällä ovat vaikuttaneet minuun niin etten koe tarvitsevani ottaa mitään erityistä huomioon. Paitsi ehkä täsmällisyyden, vaikka sekin on suhteellista. SODREn baletti alkaa kyllä aina sovittuun aikaan! Yliopistolla puolestaan saattaa joutua odottamaan opettajan saapumista, tai että luvatut tekniset apuvälineet eivät olekaan paikalla sovitun mukaisesti. Ehkä asiat kannattaa varmistaa varman päälle. Jos sopimuksissa esimerkiksi on tulkinnan varaa, on parasta varmistaa että asiat tulkitaan samalla tavalla. Mutta toisaalta tämä ehkä on yleisesti paikkansapitävää. Jollain tahoilla yhteydenotto saattaa olla muodollisempaa kuin Suomessa. Yhteistyö eri Uruguay-tahojen kanssa ”asiamiehenä” on siis toistaiseksi ollut varsin mutkatonta ja antoisaa.
Julkaisuvapaa Suomen Madridin-instituutin luvalla
