Suomalaisen kuvituksen perinne on vahva. Värikkäät, kauniit ja leikittelevät kuvitukset ovat eläneet omaa elämäänsä ihmisten maailman rinnalla ja ilahduttaneet suomalaisia sukupolvesta toiseen. Eri aikakausina eläneet kuvittajat ovat kukin taiteilleet omalla tyylillään ja menetelmillään, mutta tietyt piirteet ovat säilyttäneet paikkansa suomalaisten kuvittajien sydämissä aikakaudesta riippumatta. Tässä on esittelyssä viisi suomalaista kuvittajaa eri ajoilta.
Martta Wendelin (1893-1986) sai koulutuksensa Eero Järnefeltin oppilaana Helsingin yliopistossa 1900-luvun alussa. Wendelinin kuvitustyyli vaihteli useaan otteeseen pitkän uran aikana, mutta teosten keskiössä säilyi kertomuksenomainen onnellisen lapsuuden kuvaus. Wendelin tunnetaan parhaiten maalaiselämän idylliä kuvaavista piirroksistaan, joissa vuodenajanvaihtelut seuraavat tiiviisti suomalaisen elämänmenon mukana. Lehtien ja kirjojen kansien lisäksi Wendelin ehti taiteilla postikortteja lähes tuhannesta eri aiheesta, ja hänen kuvittamiaan joulupostikortteja myydään yhä tänä päivänä.
Saman sukupolven edustaja oli myös Rudolf Koivu (1890-1946), jonka rikkaasta mielikuvituksesta kumpuava taianomainen maailma on jättänyt suuren perinnön suomalaiseen kuvitustaiteeseen. Koivu oli hiljainen, ilmaisunvapaudesta elänyt taitelija, joka keskitti kaiken energiansa mielikuvituksensa vangitsemiseen eikä esimerkiksi koskaan perustanut perhettä. Hän rakasti ääriviivoilla sekä valolla ja varjoilla leikkimistä, ja luomisen lopputuloksena oli satumaisen värikkäitä maailmoja. Rudolf Koivun lämmintä joulutunnelmaa henkiviä piirustuksia julkaisivat lukuisat eri lehdet, ja Koivun näkemys joulusta tonttuineen ja punaposkisine lapsineen on piirtynyt suomalaisten mieliin.
Seuraavaa taiteilijasukupolvea edustava Pekka Vuori (1935-), on puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana ehtinyt kuvittaa niin lastenkirjoja, lehtiartikkeleita kuin perustuslakia. Hän on taiteillut kaikkea postimerkeistä öljymaalauksiin ja osakekirjoista kirjailijakuviin. Vuori tunnetaan hauskoista ja omaperäisistä kuvistaan, joita on julkaistu runsaasti muun muassa Helsingin Sanomissa. Hänen kirjoittamiaan ja kuvittamiaan lastenkirjoja on käännetty usealle kielelle, ja teos Korvatunturi – Tarinoita Joulupukin valtakunnasta on vahvistanut käsitystä Korvatunturista joulupukin todellisena kotipaikkana. Pekka Vuori on moninkertaisesti palkittu taiteilija ja sai muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 1988.
Kaikkien rakastama Mauri Kunnas (1950-) on epäilemättä Suomen tunnetuin yhä vaikuttava lastenkirjojen kirjoittaja ja kuvittaja. Kunnaksen tarinoiden parissa on kasvanut useampi ikäluokka, joiden lapsuus ei olisi ollut samanlainen ilman Koiramäen tarinoita tai Herra Hakkaraista. Mauri Kunnaksen joulutarinat kuten Joulupukki, Suomalainen tonttukirja tai Joulupukki ja noitarumpu ovat myös lyöneet itsensä läpi ympäri maailman, ja Kunnaksen kirjoja onkin käännetty yhteensä 33 kielelle ja julkaistu kaikkiaan 36 eri maassa. Kunnaksen kuvitusten avaimena ovat pirteät värit sekä hauskat ja nerokkaat yksityiskohdat, joiden löytämisestä on tullut lasten sekä aikuisten suosikkipuuhaa.
Aviopari Aino Havukainen (1968-) ja Sami Toivonen (1971-) tunnetaan parhaiten supersuosituista Tatu ja Patu -lastenkirjoistaan. Tatu ja Patu ovat Outolasta kotoisin olevat touhukkaat veljekset, joiden vauhdikkaisiin seikkailuihin ovat tykästyneet lapset ympäri Suomen. Veljekset on piirretty isopäisiksi, virnisteleviksi hahmoiksi, ja kirjojen humoristinen, rohkea ja värikäs kuvitus jakaakin joskus mielipiteitä. Pariskunta Havukainen ja Toivonen vastasivat myös paljon luettujen Risto Räppääjä -kirjojen kuvituksesta vuosien ajan. He ovat voittaneet muun muassa Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2007 teoksellaan Tatun ja Patun Suomi.
Lontoon Kingston Universityssä kuvitusta opiskellut Linda Bondestam (1977-) on viime vuosina saanut osakseen menestystä persoonallisilla kuvituksillaan ja noussut yhdeksi sukupolvensa merkittävimmistä suomalaisista kirjakuvittajista. Bondestam yhdistelee kuvituksissaan eri palasia ja menetelmiä, ja lopputuloksena on leikittelevä, kekseliäs sekä humoristinen tyyli. Hänen kuvakielensä muistuttaa kovasti 1960- ja 70-luvun kuvamaisemaa. Linda Bondestamin kuvitus tunnetaan parhaiten ruotsalaisen Ulf Starkin kirjasta Diktaattori, Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjasta Gekko ja Puupponen sekä Minna Lindebergin teoksesta Aimo ja Unto.
Suomalainen kuvitustaide elää ja voi hyvin. Nuoret sukupolvet luovat uutta ja etsivät tyyliään alati muuttuvassa maailmassa, eikä esimerkiksi joululla ole enää näiden kuvituksissa entisenlaista avainroolia. Uuden kokeilemisen ja huumorin lisääntymisen rinnalla osa vanhasta on säilyttänyt paikkansa, erityisesti kuvitusten väreissä ja ääriviivoissa. Perinteet elävät nostalgian kautta.
