Ainutlaatuinen kirjakauppa Lissabonissa

Etelä-Suomesta kotoisin oleva Leena Marjola kyllästyi pitkiin työpäiviin ja ainaiseen kiireeseen, ja niinpä vuonna 2010 hän päätti muuttaa ulkomaille. Ensimmäinen ulkomaanetappi oli miljoonakaupunki Lontoo, joka kuitenkin pian vaihtui ihastuttavaan Lissaboniin. Nyt Leenalla on ollut oma kirjakauppa Bookshop Bivar Lissabonissa jo yli kaksi vuotta.

Kuinka aikanaan päädyit Lissaboniin?
Kävin Lissabonissa ensimmäistä kertaa reilut viisi vuotta sitten ja lähes välittömästi tuntui siltä kuin olisin tullut kotiin. Ihastuin ihmisiin ja kahvikulttuuriin, kaupunkiin ja valoon. Lissabonin hiukkasen rapistunut kaupunkikuva pienine kujineen, kahviloineen ja puistossa korttia lätkivine ukkoineen oli kuin paratiisi, jossa oli lupa olla tekemättä mitään. Sai vain istua puistonpenkillä ihmettelemässä maailmanmenoa ja hengitellä jakarandan tuoksua. Katsella, kuinka ihmiset huomaavat toisensa ja pysähtyvät juttelemaan. Ei ole kiire, on aina aikaa toiselle ihmiselle. Pakko myöntää, ettei se ihan noin idyllistä ole, mutta siltä se tuntui – ja yhä edelleen useimpina päivinä. Ja näin ollen yhden talven kokeilua on nyt kestänyt jo melkein viisi vuotta.

Mistä syntyi idea kirjakaupasta Portugalissa?
Olen aina ollut innokas lukija ja kuten moni muukin kirjojen ystävä, olin jo nuoresta tytöstä lähtien haaveillut työstä kirjojen parissa. Syystä tai toisesta ajauduin ihan muihin töihin, mutta jossain taka-alalla se haave kuitenkin oli ja pysyi. Asetuttuani Lissaboniin ryhdyin järjestelmällisesti käymään läpi paikallisia kirjakauppoja. Hämmästykseni – ja pettymykseni – oli suunnaton, kun yhdestäkään käytettyjen kirjojen kaupasta en löytänyt kovin montaa englanninkielistä romaania. Uusia kirjoja löytyi jonkin verran, mutta huomattavasti vähemmän kuin edes Helsingissä. Saahan kirjoja toki tilattua netin kautta, mutta ei se ole sama asia kuin oikean kirjakaupan valikoimien tutkiminen. Menin usein portugalinkielisten kirjojen kauppoihin selailemaan hyllyjä, vaikka en ollut lähelläkään niin hyvää kielitaitoa, että olisin pystynyt lukemaan kirjoja portugaliksi. Menin näihin kauppoihin ihan vaan saadakseni olla kirjojen ympäröimänä. Ja niin siinä pikkuhiljaa mielessäni vahvistui, että tämähän se on mitä olen aina halunnut tehdä: olla kirjojen ympäröimänä aamusta iltaan. Ja näin ollen aikani asiaa pohdittuani ja käytännön asioita selvitettyäni päätin, että onhan tätä nyt kokeiltava.

Millainen toimintaidea kirjakaupassasi on?
Minusta oli tärkeää perustaa sellainen kirjakauppa, jollaiseen itse haluaisin tulla. Kirjakauppa, jossa taloudellinen tuottavuus ei ole keskiössä ja jossa kukaan ei tule pakkomyymään yhtään mitään. Jossa autetaan jos tarve on, mutta jossa saa myös rauhassa tutkia kirjoja ja vaikka istahtaa punaiselle sohvalle ja lukea luvun verran kirjan alusta. Jossa voi myös halutessaan jutustella mukavia kaupan pitäjän kanssa. Josta aina voi kävellä ulos ostamatta mitään, ilman minkäänlaista tarvetta tuntea syyllisyyttä. Jossa musiikki ei pauhaa niin, ettei omia ajatuksiaan kuule tai ettei muiden asiakkaiden kanssa juttelusta tulisi yhtään mitään. Jossa aina tapaa mukavia, mielenkiintoisia ihmisiä – kirjaihmiset kun ovat aina mukavia. Kirjakauppani toimintaidea on ihan normaali käytettyjen kirjojen kauppa – hankin ja myyn niitä. Osa asiakkaista tarjoaa omia kirjojaan vaihtoon, ja jos ne ovat sellaisia, jotka luulen voivani myydä, annan niistä hyvitystä vaihdossa toisiin. Käyttökirjoilla tarkoitan siis sellaisia kirjoja, joita oikeasti luetaan kotona ja työmatkalla, joita voi surutta ottaa mukaan rannalle tai puistoon. Minun erikoisuuteni Lissabonissa on se, että myynnissä ei ole yhtään portugalinkielistä kirjaa – kaikki myytävät kirjat ovat englanniksi. Tuon myös suomenkielisiä kirjoja mukanani Suomesta ja olen saanut niitä myös täällä asuvilta suomalaisilta lahjoituksena. Nämä kirjat eivät ole myynnissä, vaan lainaan niitä täällä asuville toistaiseksi ilmaiseksi. Kirjojen myynnin lisäksi järjestän kirjallisuuteen liittyviä englanninkielisiä tilaisuuksia: kirjailijailtoja, lukupiirejä. Viime keväänä aloitettu lukupiiri kokoontuu kerran kuussa, toinen kirjallisuusaiheinen ryhmä säännöllisen satunnaisesti.

Millainen on asiakaskuntasi?
Kohderyhmäni ovat täällä asuvat lukijat, eivät niinkään turistit. Suurin osa asiakkaistani on portugalilaisia, mutta toki asiakaskunnassa on täällä asuvia muunmaalaisiakin. Kesällä on näkynyt enemmän turisteja, talvella jonkin verran pitkän matkan kulkijoita kuten australialaisia, kanadalaisia jne. Asiakkaiden ikärakenne on ihan laidasta laitaan. Olen myynyt kirjoja yhtä lailla 80-vuotiaille portugalilaisille mummeleille kuin amerikkalaisille pikkupojille.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on kirjakauppasi suhteen? Miltä kirjojen tulevaisuus muuten näyttää?
Toistaiseksi ei ole mitään suuria muutoksia näkyvissä. Samoilla linjoilla jatketaan, kunnes tulee tarve uudistua. Kirjavalikoimaa pyrin jatkuvasti kehittämään sitä mukaan, kun löydän uusia hankintapaikkoja.

Koko ajan on tietysti pidettävä silmät ja korvat auki, kirjamaailma kun on kaikkialla maailmassa suuressa mullistuksessa. Uutiset kertovat, että kirjojen myynti laskee kaikkialla ja Suomestakin kuuluu huolestuneita ääniä kuinka nuoriso ei enää lue. Uskon silti vahvasti, että lukevat ihmiset eivät maailmasta lopu ja että perinteinen paperinen kirja tulee pitämään pintansa jatkossakin. Kirjoja painetaan enemmän kuin koskaan ja vaikka sähköinen kirja on saanut jalansijaa, en usko, että se koskaan tulee korvaamaan oikeaa kirjaa. Netistä tilaamisen uutuusviehätys on kadonnut ja kuluttajat palaavat kivijalkakauppoihin, joissa voi samalla kohdata toisia kirjojen ystäviä. Kirjojen lukeminen mielletään perinteisesti yksinäiseksi puuhaksi, mutta eihän kirjojen lukijakaan halua olla ilman kontaktia toisiin ihmisiin – ei ainakaan Portugalissa.

Valikko