Suomessa suuren suosion saanut teos kertoo vahvasta ja taistelijaluontoisesta kätilöstä, joka rakastuu Lappiin komennuksen saaneeseen SS-upseeriin. Kolmen eri kertojan kautta kuvatussa tarinassa sen eri säikeet nivoutuvat yhteen koukuttavalla tavalla, ja tämä Katja Ketun kynästä syntynyt tarina ei tyydy vain perinteiseen rakkauskertomukseen, vaan vie lukijan pidemmälle, natsisotilaiden rakastajia, sotatraumoja, vankien kaltoinkohtelua ja hengissä selviytymistä käsittelevien teemojen pariin.
Tarina alkaa, kun Helena Angelhurst vastaanottaa kirstun, josta tämä löytää kolme päiväkirjaa: nimettömäksi jäävän, ”Villisilmäksi” kutsutun kätilön, saksalaisen upseerin Johannin, ja syrjäisessä mökissä asuvan henkilön. Näiden kolmen kautta tarina vie lukijan ajassa taaksepäin, levottomaan aikaan, jolloin Suomi ja natsi-Saksa toimivat liittolaisina Neuvostoliittoa vastaan.
Kolmella eri äänellä kerrotun, mutta yhteen punoutuvan tarinan vaihtelu, liikkuminen eri ajanjaksojen välillä, ja esiin nousevien, rinnakkaisten kertomusten yhdistelmä tekee kirjasta erottuvan. Teoksen kappaleet on onneksi otsikoitu päivämäärällä ja paikalla, joten lukija pysyy hyvin perillä tapahtumien kulusta.
Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1940-luvulle, Lapin syrjäiseen kolkkaan. Kirjailijan päätös sisällyttää teokseen kuvauksia Lapissa elävien ihmisten rituaaleista ja elintavoista, sekä tarinan lähes maaginen, luonnon alkuvoimia uhkuva ilmapiiri ovat täysosuma. Tämän voi nähdä teoksen kielessä, joka on rujoa, mutta henkilöhahmoihin, tapahtumiin ja tapahtumapaikkaan sopivaa: jopa päähenkilön lempinimi, ”Villisilmä”, huokuu samaa henkeä. Lapin murteella käytävä dialogi rikastuttaa kerrontaa ja lisää sen aitouden tuntua – huomiona tosin, espanjankielisessä käännöksessä Lapin murteen sijaan käytetään yleistä puhekielisyyttä.
Teoksen henkilöhahmot taistelevat kukin tavalla tai toisella niin oman menneisyytensä, kuin sodan traumaattisten seuraustenkin kanssa. Johann on syyllisyyden repimä, kun taas Villisilmä takertuu intohimoisesti ja rujosti rakkauteen, sivuttaen moraalisen epävarmuuden ja omatuntonsa. Lukija, joka odottaa lukevansa rakkaustarinan, jonka taustalla riehuu sota, erehtyy, sillä sitä Kätilö ei ole, vaan se tuo lukijan eteen hirveitä tapahtumia ja sukeltaa Suomen historian syvyyksiin.
