Kirjastomme uusi suomenruotsalaisen kirjallisuuden, historian ja yhteiskunnan kokoelma karttuu kovaa vauhtia. Helmikuussa olemme saaneet joukon kulttuurihistoriallisia teoksia Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuralta SLS (Svenska Litteratursällskapet i Finland).
Uutuuksien joukossa on ensinnäkin kaksi kirjallisuustieteellistä teosta kahdesta varhaisen suomenruotsalaisen kirjallisuuden tähdestä, Edith Södergranista ja Henry Parlandista. Modernisti runoilija Edith Södergran (1892 – 1923) saattaa olla Tove Janssonin jälkeen tunnetuin ja pidetyin suomenruotsalainen kirjailija, ja meillä on myös kirjastossamme espanjaksi käännetty kokoelma hänen runojaan. Esseeteos På fria villkor – nimi on lainaus hänen tunnetuimmasta runostaan Vierge moderne – joukko kirjallisuudentutkijoita jakavat tuoreita näkökulmiaan tähän jopa hieman myyttiseen, nuorena kuolleeseen personaan.
Kirjallisuustieteilijä ja kriitikko Michel Ekman tarjoaa puolestaan katsauksen 1900-luvun alun ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden tasapainoiluun kahden kielen välillä. Tuolloinhan ”suomenruotsalaisuus” oli aivan uusi käsite ja vasta muotoutumassa oleva identiteetti. Miten kirjailijat suhtautuivat kielellisiin muutoksiin ja suomen kielen aika uuteen valta-asemaan? Tähän saamme vastauksia kirjassa Må vi blicka tillbaka mot det förflutna. Svenskt och finskt hos åtta finlandssvenska författare (Katsokaamme menneisyyteen. Ruotsalaista ja suomalaista kahdeksan suomenruotsalaisen kirjailijan teoksissa).
SLS:s oman kirjasarjan (Historiska och litteraturhistoriska studier) toiseksi uusin julkaisu kertoo ruotsalaisen kulttuurin historiasta Suomessa, ja uusimmassa osassa, sarjassa numero 88, on muiden muassa esseitä kirjailija Mirjam Tuomisesta hänen syntymänsä satavuotisjuhlan johdosta, sekä uutta tietoa runoilija Gunnar Björlingin sukutaustasta.
Kirjastossamme on nyt myös luettavissa osat yksi ja kaksi valaisevasta sarjasta Finlands svenska historia, Suomen ruotsalainen historia. Kari Tarkiaisen kirjoittama ensimmäinen osa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan löytyy meiltä myös suomeksi. Nils Erik Villstrandin tekemä toinen osa kertoo ajasta 1560-luvulta vuoteen 1812 asti, jolloin Ruotsin suurvalta murtui ja Suomesta tuli Venäjän suurruhtinaskunta. Molemmat teokset ovat mielenkiintoista luettavaa kaikille, jotka haluavat tuntea menneisyyttämme ja samalla ymmärtää nykyhetkeä paremmin.
Kaikki ruotsinkielentaitoiset nyt kirjastoon tutustumaan uusiin teoksiimme!
