Lidis Nubia: Suomalaista lasia Kuubassa

”Tämä kokoelma on tärkeä, koska se tutustuttaa meidät paremmin suomalaiseen kulttuuriin. Se eroaa suuresti kuubalaisesta kulttuurista, vaikka myös yhdistäviä tekijöitä löytyy: kauneuden arvostaminen ja halu tehdä arkipäiväisestä elämästä nautittavampaa.” Näin tiivistää Havannan kansallisen designmuseon kuraattori Lidis Nubia Paljastunut salaisuus – suomalaisen muotoilun kulta-ajan aarteita -näyttelyn sisällön. Instituutti järjesti näyttelyn osana Kuuban pääkaupungin 500-vuotisjuhlaa.

Kuinka lasikokoelma löytyi Havannan kansallisesta designmuseosta?
Kokoelma lähjoitettiin museolle täällä järjestetyn suomalaiselle muotoilulle ja taiteelle omistetun näyttelyn yhteydessä. Näytely pidettiin Havannan kansallisessa designmuseossa vuoden 1984 marraskuussa. Kokoelmaan kuuluu sata esinettä.

Mitä suomalainen kokoelma tuo museolle?
Suomalainen kokoelma täydentää hienosti museomme kokoelmia. Sen lisäksi, että se sisältää kaikkein moderneinta eurooppalaista lasia ja keramiikkaa, se myös muistuttaa meitä kansainvälisesti hyvin merkittävästä ilmiöstä: suomalaisesta muotoilusta. Tämä kokoelma on erittäin  arvokas jo Suomen mittakaavassakin, mutta myös maailmanlaajuisesti, koska se koostuu keskeisten suomalaisten muotoilijoiden, kuten Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan, Oiva Toikan, Heikki Orvolan ja Ulla Procopén töistä. Mielestäni suomalainen kokoelma vie muotoilun uudelle tasolle, koska taideteoksen konsepti eroaa täkäläisestä. Taideteoksen käsite ei viittaa samalla tavalla uniikkiin ja ainutlaatuiseen teokseen, vaan taideteos pyritään tuomaan mahdollisimman suuren kuluttajamäärän ulottuville. Näin siitä pääsee nauttimaan mahdollisimman moni ja teoksen arvostus kasvaa. Kyse ei ole taiteen popularisoinista tai tasapäistämisestä, vaan sen moninkertaistamisesta. Nähdäkseni kokoelma on merkittävä, koska se tutustuttaa meidät suomalaiseen kulttuuriin, joka eroaa hyvin paljon omastamme. Kuitenkin myös yhtymäkohtia löytyy: kauneuden arvostus ja pyrkimys tehdä arkielämästä nautinnollisempaa.

Kuinka näyttely on otettu vastaan kuubalaisen yleisön keskuudessa?
Yleisö on ottanut näyttelyn suurenmoisesti vastaan. Näyttelyä ovat käyneet katsomassa niin perheet, taideopiskelijat, muotoilun opiskelijat, museologit, galleristit, taiteilijat ja muotoilijat kuin kriitikotkin. Lisäksi Kuubassa esillä oleva suomalainen taide on houkutellut ulkomaisia kävijöitä.

Onko Kuubassa jonkinlaista lasitaiteen perinnettä? Jos on, mitkä ovat sen erityispiirteet?
Lasinvalmistuksella ei ole maassamme kovin merkittävää sijaa. Kolonialismin aikakaudella, samoin kuin 1900-luvulla, maassa käytetty lasitavara tuotiin Ranskasta, Englannista ja myöhemmin Italiasta, Yhdysvalloista ja Böömistä. Kuubassa oli 80–90-luvuilla vireillä hanke, jolla pyrittiin tuottamaan hyvälaatuisia lasiesineitä kotitalouskäyttöön. Lasitehdas ”Fábrica de vidrios La Lisa” sai nimensä Havannan maakunnassa sijainneen kunnan, La Lisan, mukaan. Valitettavasti tehdas sulki ovensa, eikä meillä enää tätä nykyä ole lasiteollisuutta.

Mitä työnkuvaasi kuuluu Havannan kansallisessa designmuseossa?
Minun tehtäväni on kulttuuriperinnön suojeleminen ja sen jakaminen. Olen taidehistorian maisteri, ja olen valmistunut Havannan yliopiston taiteellisesta ja humanistisesta tiedekunnasta. Museologian asiantuntijana ja tämän laitoksen kuraattorina kartoitan kokoelmia ja tuon esille näyttelyitä sekä koordinoin niitä. Lasin ja kristallilasin asiantuntijana järjestän kursseja, työpajoja ja konferensseja sekä opastan opiskelijoita, museologeja ja keräilijöitä.

Valikko