Entre culturas -haastattelusarjassa esitellään mielenkiintoisia henkilöitä ja ilmiöitä suomalaisen ja lusohispaanisen kulttuurin kohtaamispinnoilla. Tällä kertaa vuorossa on Javier Fernández Rubio, toimittaja ja suomalaisen kirjallisuuden helmiä espanjaksi käännettyinä julkaisevan kustantamo El Desvelon perustaja.
Miten El Desvelo syntyi?
Mada Martínez ja minä perustimme kustantamon syyskuussa 2009, ja tänä vuonna mukaan on tullut Alberto Santamaría. Mada ja minä työskentelemme toimittajina, kun taas Alberto on runoilija, filosofian tohtori ja Salamancan yliopiston kuvataiteen professori. Kustantamo syntyi Madan ja minun rakkaudesta kirjoja kohtaan – päätimme kirjojen lukemisen lisäksi alkaa julkaista niitä. Meistä tuli niin sanotusti kulttuuriagentteja.
Tähän mennessä olette julkaisseet kaksi Rax Rinnekankaan kirjaa: novellikokoelman Lähtö (espanjaksi La partida) ja valokuvakirjan, joka valottaa taiteilijan elämää ja työtä, Fabricando ladrillos de luz para la casa de Ícaro. Miten kiinnostuitte alun perin Rax Rinnekankaasta?
Se oli silkkaa sattumaa, kohtalon ansiota. Pidin luennon Raxin upeasta valokuvasta Ikaros, joka on esillä Santanderin taidemuseossa (Museo de Bellas Artes de Santander). Tilaisuuden jälkeen eräs taiteilijan ystävä tuli puhumaan minulle, ja sain häneltä Raxin yhteystiedot. Siitä sai alkunsa kirjeystävyys – me kiinnostuimme Raxin tuotannosta ja hän taas kirjojensa levittämisestä Espanjassa. Raxin ensinovellien julkaiseminen poiki pitkän haastattelun Helsingissä, jonka pohjalta julkaistiin taiteilijan ajatuksia ja luovaa työtä esittelevä Fabricando ladrillos de luz para la casa de Ícaro.
Miten nämä kaksi kirjaa on Espanjassa otettu vastaan?
Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – tärkeimpänä niistä mainittakoon Arto Paasilinna – suomalaista kirjallisuutta ei tunneta Espanjassa. Sen saattaminen suuren yleisön tietoon kestänee kauan, mutta FILIn ja Suomen Madridin-instituutin kaltaisten tahojen tuen ansiosta on jo otettu pieniä edistysaskelia. Apua on myös siitä, että pohjoismaiset kirjailijat yleisesti herättävät Espanjassa kasvavaa kiinnostusta. Mitä kirjallisuusarvosteluihin tulee, kirjat ovat pärjänneet hyvin, mutta myyntiluvut olisivat voineet olla korkeammat – tosin niin voi kai sanoa kaikkien kirjojen kohdalla.
Millainen yleisö on kiinnostunut niinkin erilaisen maan kuin Suomen kirjallisuudesta?
Kohdeyleisömme on pieni. Suomalainen kirjallisuus puhuttelee niitä, jotka etsivät poikkeavaa luettavaa – ei vain radikaaliutensa vuoksi vaan myös siksi, että sitä ei ole julkaistu espanjaksi eli espanjankielisen yleisön on vaikea päästä siihen käsiksi. Muiden pienten kustantamojen tapaan teemme työtä moninaisuuden keskellä ja etsimme myös aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Olemme päättäneet keskittyä Suomeen, koska tunnemme suomalaisia kirjailijoita ja koska suomalaiset viranomaiset helpottavat työtämme tarjoamalla meille tukea.
Mitä haasteita olette kohdanneet tuodessanne suomalaista kirjallisuutta Espanjaan?
Ensinnäkin Espanjan kirjamarkkinoilla on ylitarjontaa . Toiseksi kustantamomme on vasta perustettu, joten emme ole vielä saaneet paljoa näkyvyyttä. Kolmanneksi julkaisemamme kirjat kiinnostavat vain pientä osaa kirjallisuuden ystävistä. Meillä on kuitenkin luja usko työhömme ja tämän kiehtovan maan kirjallisuuteen. Suomalaisessa kirjallisuudessa meihin vetoaa kerronnan syvyys, kiinnostus ihmissuhteisiin ja tarinoista huokuva melankolisuus.
Oletteko aikeissa julkaista muiden suomalaiskirjailijoiden teoksia?
Olemme juuri päässeet sopimukseen Jari Ehrnroothin kanssa, johon tutustuimme Rinnekankaan ansiosta. Tulemme julkaisemaan Lähemmäksi kuin lähelle espanjaksi käännettynä.
Julkaisuvapaa Suomen Madridin-instituutin luvalla
