Suomen Madridin-instituutin viisivuotinen kulttuurivaihtosopimus Cádizin kanssa huipentui suomalaisen musiikin viikkoon marraskuun alussa. Suomalaista taidetta Atlantin rannikolle tuonut sopimus päättyy vuoden lopussa, mutta jatkuu heti ensi vuonna jatkosopimuksella. Suomi-viikkoa kunnioitti läsnäolollaan sopimuksen suojelija presidentti Tarja Halonen.
Cádizissa 16.-17. kokoontuvan Iberoamerikkalaisen huippukokouksen alla Suomen liput liehuivat Cádizin vanhan kaupungin muureilla ja juna-asemalla. Cádiz on tänä vuonna koko iberoamerikkalaisen valtioyhteisön kulttuuripääkaupunki. Jo 800 eKr. perustettu Lounais-Euroopan satamakaupunki juhlii 1812 allekirjoitettua Espanjan perustuslakia. Perustuslain 200-vuotisjuhlavuonna kaupungin puistot ja avenidat on koristettu juhlakuntoon.
Suomi-viikko avautui 6. marraskuuta maineikkaassa Teatteri Fallassa. Yli 600 miljoonan asukkaan Pyreneiden niemimaan ja Latinalaisen Amerikan valtioyhteisön ulkopuolelta Suomi on ainoa maa, joka huippukokouksen aattona esittelee taidettaan Cádizissa. Erikoisasema on saavutettu vuosien työllä, jota Cádizin kulttuurijohtaja Antonio Castillo, Teatteri Fallan johtajat Vega Lopez ja Pepe Velez ja moni muu ovat tehneet Suomen Madridin-instituutin kanssa avaten ovia suomalaiselle nykytaiteelle täällä Euroopan laidalla.
Juurevaa suomalaisuutta
Talouskriisistä huolimatta Espanjan kulttuurielämä ei pukeudu mustiin. Taiteen värikylläisyys pääsi esiin suomalaisten juurevien, hurjien ja hienostuneiden musiikkiesitysten sävyissä.
Konserttiviikon avasi Teatteri Fallan salissa uutta ibroamerikkalaista sävellystaidetta ja vanhempaa zarzuelaa sisältänyt ohjelmisto sekä niiden lisäksi säveltäjä Timo Juhani Kyllösen sinfoninen runoelma kunniakonsertti Cádizille. Kyllösen voimakkain sävyin edenneen teoksen esitti Cádizin kamariorkesteri johtajanaan Helsingin ooperassakin vieraillut José Luis López Aranda.
Naisenergiaa ja miesnostalgiaa
Klassisen alun jälkeen suomalaisen musiikin viikko jatkui kansanmusiikilla. Karolina Kantelisen johtama kuuden naisen vokaaliyhtye Ketsurat esitti maailmanmusiikista ja suomalaisesta kansamusiikista ammentavan kokonaisuuden. Ketsura tarkoittaa Vienan karjalaisessa kulttuurissa naista, äitiä ja tytärtä. Naisenergia pääsi valloilleen ilkikurisissa lauluissa, joissa vahvat ja kuulaat naisäänet nousivat sankareiksi, keho muuntui instrumenteiksi ja vain kantele ja kevyt rumpusetti säestivät.
Kirkkasvärisiin puuvillamekkoihin pukeutuneet laulajat hurmasivat yleisön erotiikkaa ja voimaa tihkuvilla kappaleilla. Espanjalaista yleisöä kosketti myös iätön ja universaali laulu Sodassa surmatut. Fallan salissa surun tunne tiivistyi, sillä laulun tarina naisesta, joka menettää sodassa jokaisen sukulaisensa, puhutteli selvästi sodan kokemuksen muistavia espanjalaisia. Tekstien ymmärrystä tuki se, että kukin laulaja vuorollaan esitteli kappaleet espanjaksi.
– Villejä ja ihania, kommentoi presidentti Tarja Halonen onnitellessaan ja kukittaessaan esiintyjät Fallan lavalla konsertin päätyttyä.
Ketsuroitten jälkeen maailmanmusiikkiduo Markku Lepistö & Pekka Lehti valtasi areenan. Kontrabasso- ja hanuriduo johdatti yleisön herkkään, humoristiseen ja suomalaisuutta huokuvaan tunnetilaa. Laulu Helsingille toi mieleen Suomenlahden aallot ja kesäisen Kallion tuulisine rinteineen.
Groteskia teatteria vesimelonilla
Suomi-viikon hurjin esitys oli valehtelematta Cádizin vanhan meijerin, Lecheran pienessä salissa esitetty Isabella Kamariooppera mezzosopraanolle, baritonille y orkesterille.
Perulaissuomalaisen kirjailijan Maritza Núñezin aivan erinomaiselle viettipohjaiselle tekstille rakentuva libretto ja kapellimestari Lauri Toivion rohkea musiikki tarjosivat jatkuvaa riehaa ja yllätyksiä. Sari Salmelan aisteja mylläävä lavastus sai huippunsa, kun mezzosopraano Veera Railio ja baritoni Juha Kotilainen lauloivat parisuhteen koukeroista samalla, kun Isabellaa esittänyt Railio lauloi istualtaan puolikas vesimeloni päässään ja fiktiivistä siippaa esittänyt Kotilainen kauhoi lusikalla mettä neitonsa meloniaivoista. Olikohan tämä nyt sitä absurdia teatteria?
Veera Railio on paitsi erinomainen laulaja, myös taitava näyttelijä. Kotilaisen ja Railion ooppera oli niin rohkea ja sievistelemätön, että espanjalainen yleisö sai kyllä tuta, mihin suomalainen pystyy.
Tinkimätön oli myös teknisesti vaativin esitys, suomalaisen nykytanssin kärkikaartiin kuuluvan Susanna Leinonen Companyn tanssi- ja audiovisuaalinen spektaakkeli Sokea mieli. Tummia värisävyjä, uhkaa ja pelkoa sekä lyyristä herkkyyttä esteettiseen konseptiinsa kutonut esitys koostui kahden miehen ja neljän naisen huikeasta tanssista ja audiovisuaalista kerrontaa hyödyntäneestä elokuvallisesta osuudesta tanssin taustalla.
Sateen, huudon ja tuskan kuvasto toimi tanssin alitajuntana. Nuorten tanssijoiden lahjakkuus ja nuori kauneus sinetöi kokonaisuudesta suomalaisittain rujon ja herkän.
Presidentti korosti kehitystä ja ruokaturvaa
Presidentti Tarja Halosen kehityskysymyksiin keskittynyt esitelmä houkutteli Cádizin kaupungintalolle parinsadan hengen yleisön. Ruoan turvaaminen kaikille kriisien keskellä estää nälkää, ehkäisee konflikteja ja sotia sekä tukee koulutuksen toteutumista ja tasa-arvoa. Maapallon eteläisiin osiin mielletty presidentin esityksen viesti ruokaturvan merkittävyydestä on ajankohtainen myös talouskriisin kourissa kamppailevassa Espanjassa.
– Kun nyt olemme rakentaneet yhdessä kulttuuriviennin rakenteita, ensi vuonna nostamme purjeet ja viemme suomalaista ja cadizilaista kulttuuria Latinalaiseen Amerikkaan, Cádizin pormestari Teofila Martinez puhkui intoa tulevasta yhteistyöstä.
Presidentti Halosen esitelmän ohessa Suomen Madridin-instituutti esitteli kulttuuriviikolla kahdentoista cadizilaisen novellistin kertomuskokoelman Lunta, jonka Kirsi Cheas on instituutin ja FILI:n tuella suomentanut.
Presidentti seurasi koko Suomi-viikon ohjelman ja näytti suuresti nauttivan siitä. Hän kunnioitti taiteilijoita osallistumalla esitysten jälkeen iltapalan kera jatkoille ja juttelemalla suomalaisesta taiteesta rennosti kaikkien läsnäolijoiden kanssa.
Presidentti Tarja Halosen ja suurlähettiläs Markku Keinäsen osallistuminen viikon tapahtumiin voimauttaa taiteilijoita. Se luo lämpöä, turvaa ja arvovaltaa suomalaisen kulttuurin toimintaan. Suomen Madridin-instituutille se antaa intoa jatkaa uusin haasteisiin.
Siitä lämmöllä kiitämme!
Auli Leskinen
Madridin-instituutin johtaja
