Pekka Tolosen haastattelu: Parhaimmassa tapauksessa suomalainen ja espanjalainen yrityskulttuuri täydentävät toisiaan

Tämän kertaisessa Entre culturas – haastattelussa tutustumme espanjalais-suomalaisen yritysmaailman asiantuntijaan Pekka Toloseen. Tolonen on työskennellyt jo kolmen vuoden ajan vientikeskuksen johtajana kansainvälistymisen edistämisorganisaatiossa Finprossa Madridissa. Nyt Tolonen puhuu suomalaisen ja espanjalaisen yrityskulttuurin eroista ja niiden yhtäläisyyksistä.

Olet asunut Espanjassa jo pidempään, mikä sai sinut lähtemään tänne töihin?
Espanjaan muutosta saan kiittää espanjalaista vaimoani, johon tutustuin ollessani ulkomaankomennuksella Norjassa OECD:n palveluksessa (Organisation for Economic Cooperation and Development). Reissasimme toista vuotta Norjan ja Lontoon väliä, kunnes päätimme, että jonnekin pitää asettua aloilleen. Päädyimme Espanjaan yhteisestä tahdosta, ja onnekseni olin jo OECD:llä työskennellessäni luonut kontakteja espanjalaiseen energiateollisuuteen, joten työpaikan löytäminen minulle Espanjasta onnistui lopulta hyvin. Menin töihin Enusa:lle (Enusa Industrias Avanzadas, S.A) ydinenergiateollisuuden palvelukseen viideksi vuodeksi, jossa aloitin ilman juuri minkäälaista espanjan kielen taitoa.

Olet suorittanut MBA-tutkinnon (liikeenjohdon jatkokoulutus) Espanjassa, miten päädyit tähän ratkaisuun, ja miten koulutus on vaikuttanut työuraasi?
Suoritin MBA-tutkinnon omasta aloitteestani Instituto de Empresa’ssa Madridissa. Valitsin IE’n, sillä mm. Financial Times rankkaa sen yhdeksi parhaimmista liikkeenjohtokouluista ja erityisesti IE:n Executive MBA on hyvin arvostettu tutkinto liikemaailmassa. Halusin jatkokouluttaa itseäni, sillä minulla oli ollut jo jonkin aikaa kasvava pieni kihelmöinti kehittää itseäni ja taitojani insinöörikoulutuksen ulkopuolelle. Olin myös hieman huolissani siitä, että mitä syvemmälle uppoutuisin teknologia- ja insinöörimaailmaan, sitä vähemmän ymmärtäisin muusta liiketoiminnasta. MBA-tutkinto oli siis hyvin tärkeä etappi minulle henkilökohtaisen ja ammattimaisen kasvun takia. Erityisesti osaamispääomani kasvoi tutkinnon myötä, lisäksi sain luotua uusia verkostoja sekä kartutin uskottavuuttani markkinoilla (prestige). Vaikkakin tutkinto on melko kallis ja aikaavievä, se on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Ammattimaisen kasvun lisäksi olen hyvin kiitollinen ystävyyssuhteista, jotka muodostuivat intensiivisen ilmapiirin ansioista.

Miten kuvailisit espanjalaista yrityskulttuuria? Miten se eroaa suomalaisesta?
Minusta espanjalainen ja suomalainen yrityskulttuuri sopivat hyvin yhteen, mutta eroavaisuuksia on toki huomattavissa. Espanjalaisessa yrityskulttuurissa on erittäin tärkeää hoitaa yrityksen sisäisiä ihmissuhteita huolella. Tämä kumpuaa siitä, että yritysmaailma on hierarkisempi Espanjassa kuin Suomessa. Esimiehen  mielipidettä kunnioitetaan enemmän kuin omaa eikä omia mielipiteitään ilmaista aivan niin suoraan kuin Suomessa on tapana. Puhuisin tässä tapauksessa tietynlaisesta herkkänahkaisuudesta. Erimielisyys voidaan kokea jopa pettämiseksi. Lisäksi olen huomannut, että vastuun delegoinnissa espanjalaisilla yrityksillä on usein parannettavaa. Huomiota pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän työntekijöiden motivointiin, sekä johtaa yritystä selkeiden tavoitteiden asettamisen kautta.

Espanjalaisesta yrityskulttuurissa on myös monia hyviä puolia. Tiimityöskentely on monesti hyvin tehokasta, erityisesti silloin kun ihmissuhteet toimivat. Tällöin toiminta voi lähentyä jopa perhemäistä dynamiikkaa. Lisäksi ihmisten välinen kommunikointi on parhaimmillaan erityisen hyvää; espanjalaiset ovat hyvin vieraanvaraisia ja huomaavaisia. Esimerkiksi kokouksissa on monesti itsestään selvää, että tarjotaan vähintään jotain, vaikkapa hedelmiä, kahvia tai pientä naposteltavaa, kun taas me suomalaiset voimme aika ajoin vaikuttaa mörökölleiltä näissä asioissa. Lisäksi meidän suomalaisten vuorovaikutustaidoissa on parennettavaa enemmän kuin espanjalaisilla. Pohjimmiltaan suomalainen ja espanjalainen yrityskulttuuri sopivat kuitenkin hyvin yhteen eikä niiden kohdatessa ole välttämätöntä kulttuurien välistä törmäystä. Molemmissa yrityskulttuureissa arvostetaan sanan pitämistä, luotettavuutta, suoraselkäisyyttä, osaamista sekä hyviä ihmistaitoja. Voisipa jopa sanoa, että nämä kaksi kulttuuria voivat parhaimmissa tapauksissa täydentää toisiaan erinomaisen hyvin.

Finpro on erikoistunut suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen, miten siis kuvailisit suomalaisten yritysten kansainvälistymisprosessia Espanjassa?
Ensimmäisenä mieleeni nousee se, miten hyvin nämä kaksi yrityskulttuuria tulevat toimeen. Alkuvaiheessa osapuolet monesti yllättyvät positiivisesti toistensa ominaisuuksista. Yleensä espanjalaisille yrittäjille tulee yllätyksenä se, miten lähellä Suomi lopulta sijaitsee ja miten modernista ja eurooppalaisesta maasta on kyse. Suomalaiset yrittäjät taas puolestaan hämmästyvät siitä, miten ammattitaitoisia ja usein myös moderneja liiketoimintatavoiltaan espanjalaiset ovat. Monesti suomalaiset yllättyvät myös siitä, kuinka suuresta maasta Espanjassa loppujen lopuksi on kyse. Joidenkin toimialojen osalta Espanjan voi jakaa 17 erilaiseen liiketoiminta-alueeseen, siis autonomisiin alueisiin. Näillä alueilla on omia käytäntöjä ja jopa lakejaan. Tämä voi vaikeuttaa markkinoille tuloa, jos ei ole tietoinen sen haasteista. Siis, kuten aina, Espanjassakin menestymisen edellytyksenä on, että asioista pitää ottaa hyvissä ajoin etukäteen selvää. Myöskään missään nimessä ei saa unohtaa henkilökohtaisia liikesuhteita. Tämä on erityisen tärkeää suomalaisille yrityksille, jotka nykyisin tyypillisesti luovat ennemmin partner-suhteita Espanjaan eivätkä niinkään perusta omia tytäryrityksiään tänne. Tälläisessä tapauksessa suhteiden vaaliminen on hyvin oleellista. Niiden laiminlyönti vaarantaa koko liiketoiminnan ja vaikeuttaa verkostoitumista. Kansainvälistymisprosessi riippuu kuitenkin paljolti yrityksestä ja sen tavoitteista. Yleisesti ottaen Espanjan markkinoille tulee monenlaisia suomalaisia yrityksiä. Markkinoille tuleva yritysten kirjo noudattaa melko lailla suomalaista viennin radiografiaa, eli siinä on alusta asti mukana ollut metsäteollisuutta, elektroniikka- ja konepajateollisuutta ja nykyään yhä enemmän digitaalista sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää liiketoimintaa. Sanoisin kuitenkin, että espanjalaisille markkinoille tulo on verrattain helppoa suomalaisille yrityksille, onhan kyse EU:n sisämarkkinoista. Espanjan markkina-alue on suuri, monilta osin kehittynyt ja myös moderni, joten suurempia ongelmia ei tarvitse olla. Lisäksi markkinoille tuloa helpottaa se, että täällä arvostetaan juuri niitä osaamisia ja arvoja, jotka ovat suomalaisille tärkeitä, eli teknologinen edistyneisyys sekä luotettavuus ja rehellisyys liiketoiminnan teossa.

Mitä suomalaisen yrityksen pitäisi tietää ennen  espanjalaisille markkinoille tulemista?
Yrityksen on aina tärkeää tehdä valmistelunsa ennen markkinoille tuloa, näin myös Espanjan tapauksessa. Se, mitä nämä valmistelut pitävät sisällään, riippuu toimialasta, yrityksestä ja tavoitteista. Uusille markkinoille tähtäävällä yrityksellä on tietyt syyt ja oletukset valitsemistaan kohdemarkkinoista, kuten onko omalle tuotteelle markkinarakoa, mikä on hintataso tai kuinka suuri kysyntä on. Nämä oletusarvot on syytä aina huolellisesti miettiä ja tarkistaa ennen markkinoille menoa, eli varmistaa, että oletetut asiat pitävät paikkansa. Toiseksi on harkittava, millä mallilla mennään ulkomaan markkinoille, eli rakennetaanko omaa struktuuria vai edetäänkö yhteistyösuhteiden kautta. Oikea sijainti on myös isolla markkinalla oleellinen asia. Lisäksi on tutkailtava tarkasti potentiaalisia kohdeasiakasryhmiä ja niiden tarpeita. Aina on oleellista pohtia asiakkaalle luotua hyötyä eli yrityksen arvolupausta juuri tämän markkinan olosuhteissa. Aina ei vastauksia ole valmiina, mutta kotiläksyjen tekemisessä tärkeintä siis on, että tunnistaa oleellisimmat kysymykset ja sitten löytää tavalla tai toisella niihin sopivia vastauksia.

Ovatko kulttuurierot aiheuttaneet sinulle erityisiä haasteita tai hauskoja kömmähdyksiä työskennellessäsi Espanjassa?
Työskentely Espanjassa on ollut täynnä positiivisia haasteita. Viimeiset kolme vuotta täällä Finprolla ovat olleet mielenkiintoisia ja hyvin antoisia. Olen oppinut paljon uutta ja kehittynyt ammatillisessa mielessä. Olen aina tullut sosiaalisissa tilanteissa hyvin toimeen ihmisten kanssa, joten sinänsä ei ole ollut ongelmia sopeutua Espanjaan siinä missä muihinkaan maihin. Ehkä se yksi asia, jonka kanssa oli paljon totuttelua juuri Espanjaan saavuttuani kymmenen vuotta sitten, oli omien mielipiteiden ilmaiseminen. Espanjassa on Suomea tärkeämpää puntaroida kuinka asiat ja mielipide-erot ilmaistaan, vai ilmaistaanko niitä lainkaan. Monesti jäi sellainen olo, että olisi ollut parempi olla hiljaa tai ainakin yrittää ilmaista ajatuksiaan pehmeämmin, mutta olen kyllä saanut paljon ”anteeksi” ulkomaalaisuuteni takia niin liike-elämässä kuin yksityiselämässä. Toinen asia, jossa kulttuurierot suomalaisten ja espanjalaisten välillä korostuvat, on hiljaisuuden sietokyky. Suomalaiset eivät koe hiljaisuutta niin ahdistavana kuin espanjalaiset, joille jo parin sekunnin hiljaisuus voi käydä hermojen päälle. Siksi jutustelutaito on hyvin tärkeä osa elämää ja liike-elämää täällä. En kuitenkaan ole kohdannut sen suurempia haasteita tai esteitä, joista en olisi päässyt yli. Hauskoja kömmellyksiä kävi kielen kanssa alkuaikoina, kun sanat menivät sekaisin, tai vahingossa ilmaisin itseäni väärin.  Kaiken kaikkiaan Espanjassa ollessa voin tuntea ylpeyttä suomalaisuudestani, ja samoin Suomessa ollessa voin tuntea ylpeyttä ”espanjalaisuudestani”.

Julkaisuvapaa Suomen Madridin-instituutin luvalla

Valikko