Pianisti Laura Mikkola aloitti soittamisen nelivuotiaana. Tänä päivänä hänellä on runsaasti kokemusta opettamisesta ja konsertoimisesta. Mikkolan ohjelmisto on laaja, ja se sisältää peräti 61 pianokonserttoa. Selitys tähän on yksinkertainen; tämä taiteilija ei osaisi elää ilman musiikkia.
Oletko aiemmin esiintynyt tai opettanut Espanjassa? Millaisia menetelmiä opetuksessasi käytät?
Olen konsertoinut Espanjassa muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin kiertueen solistina Kanariansaarilla. Kapellimestarina oli Leif Segerstam, ja esitin E. Griegin konserttoa. En ole opettanut Espanjassa, mutta antanut paljon mestarikursseja Saksassa, Ukrainassa, Tunisiassa, Etelä-Afrikassa, Japanissa, Kiinassa ja Suomessa. Keskityn opetuksissani soinnin laatuun, pitkiin linjoihin ja teoksien suuriin rakenteisiin.
Minkä ikäisenä aloitit pianon soiton? Muistatko vielä, mikä oli 1. teos tai kappale, jonka opit soittamaan?
Aloitin pianonsoitin neljävuotiaana. Äitini on pianisti ja kotona on ihana Steinway-flyygeli, joten oli luonnollista, että halusin aloittaa soittamisen. Olen aina rakastanut musiikkia. Ensimmäinen kappale taisi olla Tuiki tuiki tähtönen ja ensimmäisessä esiintymisessä viisivuotiaana soitin J.S. Bachin Menuetin G-Duuri , B. Bartokin kappaleen Mikrokosmoksesta ja Robert Schumannin Iloinen Maamies.
Sinulla on valtavasti esiintymiskokemusta. Jännittääkö esiintyminen tänä päivänä sinua lainkaan?
Konsertoin paljon, vuodesta 1990 lähtien, ja minulla on laaja ohjelmisto. Pianokonserttoja minulla on ohjelmistossani jo 61. Minua jännittää aina ennen konserttia. En juo kahvia konserttipäivänä!
Mistä tunnistaa hyvän teoksen? Millaisista aineksista se koostuu?
Hyvästä teoksesta nauttii kuulija ja esittäjä. Hyvästä teoksesta löytyy aina uutta, se on ajaton. J.S. Bachin, L. van Beethovenin, W.A. Mozartin, J. Brahmsin ja monien muiden säveltäjien teoksia soitetaan kaikkialla; ne ovat aina aktuelleja.
Millä tavalla musiikki voi mielestäsi ilmentää kulttuuria?
Kaikki taiteet tukevat toisiaan. Esimerkiksi Claude Debussy on säveltänyt upeita teoksia eri impressionististen taulujen inspiroimana. Esimerkkinä L’Isle joyeuse, johon hän sai vaikutteita Antoine Watteaun taulusta. Suomessa Jean Sibelius tapasi säännöllisesti Eino Leinoa, Robert Kajanusta, Akseli Gallen-Kallelaa ja Toivo Kuulaa. Ranskassa Maurice Ravelilla, Claude Debussyllä ja Claude Monet’lla oli yhteydet toisiinsa ja niin ikään Venäjällä Fjodor Dostojevskilla, Nikolai Rimsky-Korsakovilla ja Modest Mussorgskylla.
