Antti Pekkarisen haastattelu: ”Aurinkorannikolla ihmiset voivat poimia parhaat palat omasta ja vieraista kulttuureista”

Tällä kertaa haastattelemme media-alan ammattilaista Antti Pekkarista, joka toimii nykyisin Kaupunkilehti Fuengirola.fi – lehden päätoimittajana. 1990-luvulla nuorisolle suunnattu Jyrki-ohjelma toi Pekkarisen julkisuuteen nimellä Pizza, sittemmin Pekkarinen on työskennellyt muun muassa tv-ohjelmien tuottajana. Lisäksi viime vuoden aikana moni katsoja on saattanut nähdä miehen myös tosi-tv -sarjassa Fuengirola.  Tässä haastattelussa Pekkarinen kertoo lehdestään sekä siitä, mitä hän ajattelee Aurinkorannikon kulttuurista, talousnäkymistä sekä tietenkin suomalaisyhteisöstä.

Fuengirolassa on kasvava suomalaisyhteisö, ja kaupungissa onkin melkein mahdollista lomailla pelkällä suomen kielen taidolla. Alueelta löytyy muun muassa suomalainen peruskoulu ja lukio, suomalaisia herkkuja tarjoavia ravintoloita sekä suomalainen kirjakauppa. Mitä mieltä olet siitä, että suomalaiset perustavat tiiviitä kulttuuriyhteisöjä Manner-Espanjan ja Kanariansaarten aurinkorannoille?
Aurinkorannikko on alueena yksi maailman kansainvälisimmistä. Eri arvioiden mukaan alueella asuu rinta rinnan jopa 140 eri kansallisuutta. Alueen rikkaus ja kiinnostavuus piilee juuri tässä, toki loistavien luonnonolojen ja ilmaston lisäksi. Nämä eri kansallisuuksien muodostamat mikroyhteisöt tarjoavat alueella asuville ja vieraileville ihmisille monipuolisen kulttuurisen, kulinaarisen ja sosiaalisen ympäristön. Aika harvassa paikassa maailmassa voi nauttia aamiaiseksi andalusialaisia tomaattileipiä, lounaaksi suomalaista hernerokkaa ja päivälliseksi thaimaalaista currya. Kaikki alkuperäisistä raaka-aineista, aidon etnisen kokin valmistamana. [quote align=”left”] Usein kuulee arvostelua suomalaisten käpertymisestä omiin oloihinsa Aurinkorannikolla. [/quote] Arvostelijoiden mielestä kaikkien pitäisi integroitua alueen kulttuuriin ja väestöön mahdollisimman hyvin. Vaatimus olisi ymmärrettävä, mikäli kyse olisi turismin koskemattomasta alueesta. Aurinkorannikko on jo kymmeniä vuosia elänyt turismista ja paikalliset ovat tottuneet toimimaan vieraiden kulttuurien kanssa. Halutessaan suomalainen voi opetella kielen ja kulttuurin vaikka kuinka hyvin ja siirtyä elämään espanjalaisessa yhteisössä. Tällaisia esimerkkejä löytyy paljon. Suurin osa suomalaisista rannikolle siirtyvistä tulee paikalle ilmaston vuoksi. Osa terveydellisistä syistä, osa viettämään esimerkiksi hyvin ansaitsemiaan eläkepäiviä etelän lämpöön. Olisi kohtuutonta ja turhaa vaatia esimerkiksi pihtiputaalaista leipomotyöntekijää opettelemaan elämänsä ehtoopuolella uusi kieli ja kulttuuri. Alueen suomalainen yhteisö toimii loistavana turvaverkkona ja sosiaalisena virikkeiden antajana. Moni rannikolle saapuva suomalainen löytää elämälleen aivan uutta sisältöä esimerkiksi Sofia opiston tai yhdistysten tarjoamien harrastusmahdollisuuksien kautta. Tällaiset asiat ovat mielestäni pelkästään positiivisia. Aurinkorannikolla toimii todellinen valintatalous. Ihmiset voivat poimia parhaat palat omasta ja vieraista kulttuureista.

Miksi itse olet asettunut juuri Fuengirolaan?
Olen ns. työperäinen maahanmuuttaja, eli valitsin Fuengirolan, koska näin siellä mahdollisuuden toteuttaa sellaista yritystoimintaa, johon minulla on osaamista. Ennen muuttoani kävin usein alueella lomailemassa ja totesin, että suomalaisten mediapalvelut olivat melko puutteelliset. Alueelta puuttui ajankohtainen lehti, joka käsittelee Aurinkorannikon suomalaisten omia asioita. Näin siis selvän markkinaraon.

Missä mielessä Espanjan arkesi eroaa Suomen arjesta? Ovatko jotkin asiat yllättäneet sinut erityisen positiivisesti, tai onko jokin vastaavasti osoittautunut sinulle haasteellisemaksi?
Arki sinänsä on melko samanlaista kuin Suomessa, työtä tehdään vuorotta. Espanjan byrokratia on ollut yllättävän jäykkää. Siihenkin ajan mittaan tottuu ja oppii ymmärtämään ne tavat, joilla leimattavien papereiden viidakossa pääsee eteenpäin. Asenne elämään ja arkeen tuntuu Espanjassa olevan suomalaista positiivisempi ja mutkattomampi. Joka asiassa ei tarvitse pingottaa aivan viimeiseen saakka. Se on miellyttävää.

Kertoisitko meille hieman Kaupunkilehti Fuengirola.fi -lehdestä? Kuinka paljon lukijoita lehdellä on ja minkälaista sisältöä lehteen pääasiassa tuotetaan?
Lehti perustettiin vuonna 2006, ensimmäinen numero ilmestyi lokakuussa. Itsekin jopa yllätyimme siitä, kuinka suuri kysyntä viikoittaiselle kaupunkilehdelle oli. Jo ensimmäisen syksyn aikana lehti vakiinnutti paikkansa alueen suosituimpana suomalaismediana. Lehti ilmestyy vikkoittain syys-tokokuun ajan. Kesällä tulee yksi numero kuukaudessa. Normaali viikon painosmäärä on 10.000, sitten on erikoispainoksia, joita painetaan huomattavasti enemmän. Esimerkiksi kesäkuun painos on 40.000kpl, niistä 30.000 jaellaan Suomessa. Lehden jakelu tapahtuu noutojakeluna noin 150:stä pisteestä ympäri Aurinkorannikkoa. Lisäksi paperilehti on jaossa Torreviejassa Costa Blancalla sekä Air Finlandin suorilla Malagan lennoilla. Suurin kasvu lehden lukemisessa tapahtuu internetissä. Lehti on netissä ilmaiseksi luettavissa osoitteessa www.fuengirola.fi . Viikoittain lehden lukee verkossa nykyään reilut 5000 ihmistä. Viime elokuun numeroa luettiin netissä yli 16.000 kertaa. Nettilukeminen kasvaa huimaa vauhtia. Emme aio jäädä kehityksessä jälkeen, joten olemme kehittäneet nettipalvelujamme mahdollisimman monipuolisiksi. Avaamme aivan lähiaikoina esimerkiksi ipad –sovelluksen, jolla lehden luku tableteilla on helppoa ja miellyttävää. Lehden sisältöä ohjaa pitkälti paikallinen näkökulma. Katsomme asioita aina siitä näkökulmasta, että ne kiinnostavat Aurinkorannikon suomalaisia. Paikallinen uutisointi on tärkeää, samoin kertominen erilaisista tapahtumista alueella. Haastattelemme myös alueella asuvia tai vierailevia mielenkiintoisia ihmisiä. Lehti toimii myös kansalaisten keskustelufoorumina ja puheenaiheiden nostajana.

Monilla suomalaisilla on asunto Fuengirolassa. Näkyvätkö Espanjan talouskriisin vaikutukset jollain tavalla alueella tai esimerkiksi asuntokaupassa?
Asuntomarkkinoidenkin kohdalla Aurinkorannikko eroaa muusta Espanjasta melkoisesti. Sellaiset kiinteistöt, jotka soveltuvat pohjoiseurooppalaisten asuttaviksi ja jotka sijaitsevat palvelujen välittömässä läheisyydessä ovat säilyttäneet arvonsa melko hyvin. Myös rannan läheisyys on auttanut asuntojen hintojen säilymisessä. Keväällä Fuengirolassa vieraili Handels Bankenin pääekonomisti Tiina Helenius. Hän maalasi Espanjan asuntomarkkinoista hyvin synkän kuvan, mutta nosti Aurinkorannikon kaupunkialueet erityisasemaan. Helenius vertasi rannikon kaupunkeja Helsingin kantakaupunkiin, jossa kiinteistöjen arvo säilyy, olivat suhdanteet ympärillä millaiset tahansa. Samalla tapaa kuin Helsingin keskustaan on aina tulijoita, myös Aurinkorannikon kaupunkien vetovoima mieluumminkin lisääntyy kuin supistuu tulevina vuosina. Sillä miten kriisistä selvitään, ei ole tämän asian kanssa pajoakaan tekemistä. Espanjalaisalueilla hinnat ovat tippuneet dramaattisesti. [quote align=”right”] Espanjalaisten suosima asuntotyyppi, jossa on käytävä ja pienet huoneet, ei houkuttele skandinaaveja, saksalaisia tai hollantilaisia, jotka pääosin pyörittävät asuntokauppaa alueella. [/quote] Myös rakennusbuumin aikana kaupunkien ulkopuolelle rakennetut kokonaiset urbanisaatiot ammottavat tyhjyyttään ja niistä asuntoja saa varmasti todella halvalla lähiaikoina. Oma veikkaukseni on, ettei kukaan noita asuntoja kuitenkaan halua.

Taloudesta takaisin kulttuurin pariin. Miten kuvailisit alueen kulttuurielämää? Minkälaisten tapahtumien tai aktiviteettien kautta suomalainen kulttuuri on edustettuna Fuengirolassa?
Kulttuuritarjonta Aurinkorannikolla on valtaisaa. Kuten jo edellä mainitsin, alueella pääsee nauttimaan valtavasta kirjosta maailman eri kulttuureja. Tämän monikulttuurisuuden huipennus on joka kevät järjestettävä Feria internacional de pueblos (kansainväliset päivät), joiden aikana eri maat esittelevät omaa kulttuuriaan Fuengirolan feria-alueella. Neljän päivän aikana juhlissa vierailee kaupungin arvion mukaan lähes miljoona ihmistä. Juhla on oikeasti maailmanympärimatka kahdessa tunnissa. Suosittelen kaikille vierailua näissä bileissä. Muutenkin kulttuuria on tarjolla yllin kyllin. Fuengirolassa aito espanjalainen kulttuuri  ei ole ferioita lukuun ottamatta mitenkään erityisesti esillä, mutta puolen tunnin junamatka Málagaan avaa aivan uuden maailman. Suomalaista kulttuuria on tarjolla paljon. Esimerkiksi viime talvena Fuengirolassa konsertoivat Jari Sillanpää, Remu Aaltonen, Anneli Sari, Jukka Poika, Sauli Tiilikainen & Esa Nieminen, Antti Sarpila, lukuisat kuorot ja pienemmät kokoonpanot. Ensi syksynä on odotettavissa ainakin Vesa-Matti Loirin konsertti. Kuvataiteilijoita rannikolla asuu paljon, ja vierailevia näyttelyjä järjestetään tiuhaan. Myös teatteria tuodaan Suomesta paljon Aurinkorannikolle. Aurinkorannikon suomalaiset tuottavat myös itse paljon kulttuuria. Alueella vaikuttaa useita kuoroja ja teatteriryhmiä. Myös rockbändejä ja tanssiorkestereita löytyy omasta takaa.

Valikko