Portada del libro Cartas Finlandesas

1800-luvun lopun Helsinki espanjalaisin silmin

Ángel Ganivet oli espanjalainen kirjailija ja diplomaatti, joka toimi konsulina Helsingissä vuonna 1896, jolloin Suomi oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Cartas Finlandesas on kokoelma lyhyitä tekstejä, kirjeitä, joissa Ganivet kuvailee suomalaista yhteiskuntaa monipuolisesti ja vivahteikkaasti.

Ganivet kertoo kirjeissään muun muassa 1800-luvun lopun Suomen poliittisesta järjestelmästä, naisen asemasta, tyypillisestä suomalaisesta ruoasta ja kansanhuveista. Hän on utelias tarkkailija, joka on erittäin kiinnostunut espanjalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhteneväisyyksistä ja eroista, sekä yhteiskuntien uusimmista villityksistä. Ganivet haluaakin löytää suomalaisuuden ytimen aikakautena, jolloin tämän pienen ja pohjoisen yhteiskunnan kansallistunne oli vasta kehittymässä etenkin taiteen ja kulttuurin avustuksella. Kirjeiden tärkein tarkoitus oli kertoa kirjailijan maanmiehille kaukaisesta ja erikoisesta Suomesta, jotta nämä voisivat laajentaa maailmankuvaansa ja oppia uusia tapoja hoitaa asioita.

Vertailu, jota Ganivet tekee suomalaisen ja espanjalaisen yhteiskunnan välillä on hyvin kiinnostavaa myös tämän päivän näkökulmasta, sillä kirjailija tarkkailee uuden asuinmaansa kulttuuria hyvin avoimin mielin. Kaikki suomalaisessa kulttuurissa ei toki suinkaan miellytä kirjailijaa ¬– hänen mielestään maan henki on pohjimmiltaan hyvin surullinen – mutta hän osoittaa vahvasti ihailevansa erityisesti suomalaisten teknologisten innovaatioiden edistyksellisyyttä. Ganivet kehuu myös suomalaisen taiteen, erityisesti teatterin, tasoa ja omistaa kokonaisen kirjeen kansalliseepos Kalevalalle, joka kiinnittää hänen huomionsa aidolla suomalaisuuden kuvauksellaan.

Suomalaiselle lukijalle monet kirjassa mainitut kulttuuriset piirteet ja historialliset tapahtumat ovat tuttuja, mutta vähintään yhtä paljon on myös yllättäviä tapoja ja asioita, jotka kuulostavat nykysuomalaisen korvaan erikoisilta. Lukija oppii esimerkiksi, miten tärkeä kulkuväline polkupyörä oli 1800-luvun lopun Suomessa: Ganivet kuvailee ihmisten olevan suorastaan hulluina pyöräilyyn ja polkupyörä toimii vapauden välineenä myös naisille. Myös puhelin oli yllättävän yleinen apuväline tuohon aikaan; kirjailijan mukaan se on läsnä jopa tavallisissa keskusteluissa, jolloin jopa ne, jotka eivät ole fyysisesti paikalla, voivat helposti osallistua kokoontumiseen.

Suomalainen ruokakulttuuri puolestaan on kirjailijan mukaan melko ankeaa maanviljelyyn huonosti sopivan ilmaston sekä tuontituotteiden kalleuden vuoksi. Kauan kaipaamaansa valkosipulia Ganivet onnistuu lopulta löytämään apteekista, sillä sitä käytetään pääasiassa lääkkeenä. Sen sijaan tyypillinen suomalainen salaatti, joka sisältää lehtisalaattia, sulatettua ihraa, etikkaa, sinappia ja runsaasti sokeria, ei herätä konsulin ruokahalua. 1800-luvun lopun suomalaisen yhteiskunnan kuvaus ulkomaalaisen silmin on kaikin tavoin virkistävää luettavaa, vaikka Suomen historiaa hyvin tuntisikin.

Cartas Finlandesas löytyy instituutin kirjastosta espanjaksi. Sama kirja sisältää myös Ganivetin toisen teoksen, norjalaisia kirjailijoita käsittelevän Hombres del Norte -kokoelman. Tämän kirjan lisäksi instituutin kirjastossa on laaja valikoima Suomen historiaa käsitteleviä romaaneja ja tietokirjoja eri kielillä. Tervetuloa tutustumaan!

Valikko