Suomen Madridin-instituutin tutkija ja entinen johtaja sekä arkeologi Martti Pärssinen on ollut avainasemassa uranuurtavassa brasilialaissuomalaisessa tutkimuksessa, jonka ansioista on löytynyt Aquiry-niminen sivilisaatio Brasilian Acren alueelta, Amazonin sydämestä. Tämä muinainen sivilisaatio, joka vaikutti alueella vuosina 700 eKr. – 900 jKr., loi erityisiä matemaattisia ja arkkitehtonisia taitoja vaativia monumentaalisia geometrisiä muodostelmia eli geoglyfejä. Tutkimus on mullistanut käsityksemme Amazonin historiasta ja nykypäivästä: Amazon ei ollut asuttamaton, vaan ensimmäiset ihmisten jäljet alueella juontavat juurensa 10 000 vuoden taakse. Suomen Madridin -instituutti haastattelee Pärssistä, joka painottaa monitasoisen yhteistyön ja tietoisuuden leviämisen tärkeyttä sille, että geoglyfit saadaan suojeltua.
”Mahdotonta”, oli sanottu brasilialaiselle paleontologille Alceu Ranzille, joka kertoi löytäneensä Amazonin sydämestä viitteitä muinaisten ihmisten suurista maanmuokkaushankkeista. Ranzi kääntyi seuraavaksi professori Martti Pärssisen puoleen, joka oli samanaikaisesti tekemässä arkeologisia tutkimuksia Boliviassa, lähellä Brasilian rajaa.
”Jos arvovaltainen professori on sitä mieltä niin totta kai uskon, ja tulen katsomaan”, muistelee Pärssinen.
Brasialiais-suomalainen yhteistyö sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun Pärssinen lensi Brasilian Acren alueelle ja vahvisti Ranzin löydöt: ”Ilmasta katsottuna maasta erottui mittavia geometrisiä kuvioita ja laajoja tieverkostoja.”
Pärssinen muistelee, kuinka samanaikaisesti brasilialainen tv-kanava Globo teki näistä löydöistä hänen ja Ranzin suosituksesta jakson suosittuun Fantastico-ohjelmaan, jolla on yli 20 miljoonaa katsojaa. Julkisuus johti tiedon leviämiseen ja lopulta rahoituksen saamiseen.
Tutkimusta on tehty nyt noin kaksikymmentä vuotta, ja sitä on alusta asti tukenut Suomen Madridin-instituutti. Rahoitusta se on pääosin saanut Suomen Akatemialta ja jonkin verran Brasilian tiedeakatemialta. Pärssisen ja Ranzin johtama tutkimusryhmä on koostunut useista suomalaisista ja brasilialaisista tutkijoista ja opiskelijoista. Tutkimuksen tärkeisiin tekijöihin ovat kuuluneet professori Pirjo Kristiina Virtanen, dosentti Sanna Saumaluoma sekä jo edesmennyt professori Denise Schaan. Matkan varrella useita brasilialaisia opiskelijoita on valmistunut tohtoriksi, mikä on tuottanut uutta asiantuntijuutta. Viimeisimpänä mukaan on tullut Turun yliopiston maantieteilijöitä ja biologeja sekä Suomen maanmittauslaitoksen professoreita ja tutkijoita, jotka ovat niin sanotun LiDAR-teknologian ja siihen liittyvien tekoälyohjelmien kehittelyn huippuosaajia.
Geoglyfit ja domestikoidut puut – todisteita ihmisen varhaisista jäljistä Amazoniassa
LiDAR-tutkimuksen sekä satelliittikuvien avulla Pärssinen kollegoineen on paikantanut tuhansia geoglyfejä ja laajoja tieverkostoja, yli 100,000 km² laajuudelta Acren osavaltiosta ja sen lähialueilta.
”Löydöt muuttavat täysin käsityksen neitseellisestä sademetsästä. Ollaan kaukana pääjoista, keskellä niin sanottua tierra firmeä, alueella, jossa kuviteltiin, että siellä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia sivilisaation syntyyn”, painottaa Pärssinen.
Tutkimus on löytänyt runsaasti todisteita, että tämä Aquiryksi nimetty sivilisaatio kukoisti Acren alueella vuosina 700 eKr. – 900 jKr. Geoglyfit toimivat tälle sivilisaatiolle seremoniakeskuksina ja ovat osoitus merkittävää kädentaitoa ja matemaattista osaamista omaavasta kulttuurista. Oleellista on, että Pärssisen suomalais-brasilialainen tutkimusryhmä on paikantanut myös ihmisen hyödyntämiä ja ”domestikoimia” puita geoglyfien lähistöltä, sekä niiden hiiltyneitä hedelmiä arkeologisilta kaivauksilta.
”Aquiry-sivilisaatio ei syntynyt tyhjästä, vaan alueella on asuttu jo pitkään, jonka aikana metsää oli käytetty, muokattu ja poltettu”, selittää Pärssinen.
Nämä arkeologiset löydöt ihmisten jalanjäljistä juontavat juurensa 10 000 vuoden taakse. Pärssisen mukaan tämä tieto on mullistanut täysin vallitsevat käsitykset Amazonin historiasta ja asukasluvusta. Vastoin aikaisempia käsityksiä tutkimus toteaa, että Amazon ei ollut asumaton vaan siellä eli jopa miljoonia ihmisiä, jotka muokkasivat maata ympäristöä vahingoittamatta.
Maailmanperintökohde ja paikallinen merkitys
Tutkimuksella on Pärssisen mukaan suuri paikallinen ja kansainvälinen merkitys: ”Amazonissa pitäisi olla maailmanperintökohteita, jotka pitäisi huomioida kansainvälisesti ja joilla olisi suurta merkitystä myös alkuperäisväestölle, sillä tieto nostaa heidän omaa identiteettiään sekä tuntemustaan omasta alkuperästään.”
Pärssisen tutkimusryhmä tekeekin aktiivista yhteistyötä myös Amazonian alueen alkuperäisväestöjen kanssa:
”Tärkeintä mielestäni on, että mukaan on saatu alkuperäiskansoja, jotka ovat tietoisia tutkimuksistamme. Konsultoimme myös heidän mielipiteitään emmekä julkaise esimerkiksi tietoja heidän hallintoalueiltaan havaitsemistamme vanhoista seremoniakeskuksista, jotka ovat heille edelleen pyhiä.”
Tämän lisäksi yhteistyötä olisi tehtävä muut paikalliset toimijat huomioiden:
”Olen painottanut, että pitää toimia yhteistyössä suurten maanomistajien kanssa, sillä ilman heidän apuansa on mahdotonta ajatella, että saadaan kohteita suojeltua.”
Pärssinen kertoo kuinka vuonna 2015 Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan aikana geoglyfit julistettiin Unescon maailmanperintökohteiden odotuslistalle. Jair Bolsononaron aikana tämä projekti kuitenkin keskeytyi, sillä hänen hallintonsa ei pitänyt arvossaan alkuperäiskansoille relevanttia tutkimusta. Haasteena on myös tietämättömyys. Tällä hetkellä monet maanomistajat laajentavat laidunmaitaan ja viljelyksiään polttamalla sademetsää, ja samalla he raivaavat historiallisia geoglyfejä pois tieltään sokeriruo’on ja soijan viljelyä varten.
”He (maanomistajat) eivät välttämättä edes tiedä, että miksi siellä on kaivanteita. Pitäisi tehdä valtavasti töitä sen eteen, että tietoisuus kaikille osapuolille näistä geoglyfeistä tulisi selväksi ja päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, miksi näitä kohteita pitäisi suojella. Sen jälkeen uskon, että myös UNESCO olisi valmis julistamaan kohteet maailmanperintökohteeksi”, selittää Pärssinen.
Kansainvälisen julkisuuden tärkeys
Vuonna 2009 arkeologisista kaivauksista julkaistiin ensimmäinen englanninkielinen tieteellinen artikkeli Suomen Madridin-instituutista käsin, mikä johti merkittävään kansainväliseen uutisointiin ympäri maailman. Näkyvyyttä tutkimus sai myös vuonna 2024 Graham Hancockin juontaman Netflix Sarjan Ancient Apocalypse: The Americas myötä. Pärssinen kokee kansainvälisen julkisuuden tärkeänä muinaisten sivilisaatioiden tutkimukselle ja sen rahoitukselle.
”Kansainvälinen julkisuus on ollut parhaita asioita mitä on koettu. Kun on kansainvälistä julkisuutta, tutkimus huomioidaan paremmin myös Suomessa ja Brasiliassa.”
Pärssinen kertoo, kuinka esimerkiksi Netflix-sarjan julkaisun jälkeen Acren osavaltion edustajat alkoivat järjestää konferensseja kohteiden suojelun tärkeydestä kutsuen mukaan viranomaisia ja maanomistajia.
”Yleisesti ottaen kiinnostus tutkimuksesta on ollut Brasiliassa vielä suurempaa kuin Suomessa. Suomessa se on jonkin verran noteerattu, mutta usein vasta sitten kun se on ollut maailmanuutinen.”
Pärssisen mielestä Suomessa haasteena on, että Latinalaiseen Amerikkaan liittyvät asiat ovat selkeästi marginaalissa verrattuna esimerkiksi uutisointiin Espanjassa.
Toisaalta Pärssinen tuo esille suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevan sivistysvaltion periaatteen, joka on mahdollistanut sen, että Suomi on aktiivisesti tukenut tutkimusta myös Atlantin valtameren toisella puolella Brasiliassa.
”Sivistysvaltion periaatteisiin kuulu se, että ei tutkita vaan omaa vaan tutkitaan myös muita alueita, ja pyritään antamaan ihmisille kuva globaalista todellisuudesta, maailmanhistoriasta ja menneisyydestä sekä ymmärtää, että olemme kaikki osa tätä samaa systeemiä”, selittää Pärssinen.
Kiitollisuus Suomen ja Brasilian välisestä yhteistyöstä
Amazonian tutkimus jatkuu ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti lisää. Hiljattain eräs merkittävä yksityinen yhdysvaltalainen tieteen sponsori sekä Madridissa toimiva Factum Foundation ovat lähteneet mukaan tukemaan Pärssisen ja Ranzin Amazonian tutkimuksia. Pärssinen kollegoineen ovat tällä hetkellä valmistelemassa uutta tieteellistä julkaisua, joiden tuloksia hän kuvailee sanalla ”fantástico”.
”Olen tavattomaan kiitollinen siitä, että tämä yhteistyö on toiminut brasilialaisten kollegoiden kanssa niin hyvin kuin se vaan voi toimia. Alceu Ranzi on kuin veli minulle. Olemme aina päässeet yhteisymmärrykseen tavoitteista ja toimintamalleista.”
Lisätietoa tutkimuksesta on julkaistu Madridin instituutin nettisivuilla. Tietokirja ”Amazônia: Os Geoglifos e a Civilização Aquiry” on ladattavissa ilmaiseksi täältä.
