Marta Velázquez Gil

Marta Velázquez Gil: Sisu on sisäinen liekki, joka syttyy, kun jäljellä ei ole mitään

Marta Velázquez Gil on tutkija ja psykologi, joka on kiinnostunut ymmärtämään, miten ihmiset selviytyvät merkittävistä vastoinkäymisistä ja jatkavat eteenpäin suuristakin haasteista huolimatta. Suomen Madridin-instituutti on haastatellut Martaa, joka keskittyy tutkimuksessaan tällä hetkellä suomalaiseen sisuun.

Mitä tutkimuksesi koskee?
Tutkielmani kuuluu Madridin Complutense yliopiston, Madridin autonomisen yliopiston ja UNED-yliopiston tarjoamaan käyttäytymis- ja terveystieteiden metodologian maisteriohjelmaan. Työ on tehty yhdessä ohjaajani Jesús Alvaradon sekä Helsingin yliopiston tutkijoiden Ilmari Määttäsen ja Pentti Henttosen kanssa. Lopputyössä on kyse sisua koskevan kyselyn sovittamisesta ja validoinnista espanjan kielelle. Sisu on yli 500 vuotta vanha suomalainen käsite, jonka pioneeritutkija Elisabet Lahti määrittelee kykynä ylittää omat ennalta asetut rajat hyödyntämällä syvälle sisimpään varastoituneita voimavaroja. Sisu on energiavaranto, johon turvaudumme silloin, kun koemme saavuttaneemme fyysisten tai henkisten voimavarojemme äärirajat. Kysely mittaa sekä hyödyllistä että haitallista sisua. Hyödyllinen sisu on voimakkaan ja lempeän tasapainoinen yhdistelmä, ja siihen liittyy myötätunto ja viisaus. Haitallinen sisu puolestaan viittaa vahinkoon, jonka aiheutamme itsellemme tai ympärillä oleville, kun sisu ja henkilökohtaiset tavoitteemme sokaisevat meidät.

Miten päädyit tutkimaan suomalaisen sisun käsitettä?
Kuulin sisusta ensimmäisen kerran 12 vuotta sitten kansainvälisessä konferenssissa Los Angelesissa, Kaliforniassa. Onnekseni pääsin osallistumaan Elisabeth Lahden ensimmäiseen esitelmään hänen sisututkimuksestaan ja siitä hetkestä lähtien ajatus sisun tutkimisesta on kulkenut mukanani. Valitsin aiheen tarkoituksenmukaisuuden tunteesta käsin: Moni meistä takoo merkityksiä vaikeista kokemuksista, enkä minä ole poikkeus. Kielitieteilijä Anna Wierzbickan mukaan, vaikka espanjan kielessä ei ole olemassa suoraa käännöstä sisulle, on mahdollista, että ihminen tunnistaa kokeneensa sen.

Sisulla ei ole suoraa käännöstä: Miten määrittelisit sen lyhyesti?
Sisu on sisäinen liekki, joka syttyy, kun meillä ei ole enää mitään jäljellä. Se on toivosta kiinni pitämistä ja taistelua vastoinkäymisiä vastaan. Se on elämänvoima, jonka avulla ylitämme tavallisen sinnikkyytemme rajat ja astumme tuntemattomaan. Sen vastine espanjaksi olisi determinación, mutta sisu on poikkeuksellista määrätietoisuutta. Se tulee esiin tilanteissa, joissa pinnalliset voimavaramme ovat ehtyneet ja pääsemme käsiksi energiavarastoon, joka ei ole pelkästään psyykkinen vaan myös somaattinen.

Mikä on ollut yllättävintä tutkimuksesi tuloksissa?
Yksi yllättävimmistä tuloksista oli se, että sekä hyödyllinen että haitallinen sisu osoittautuivat toisistaan riippumattomiksi tekijöiksi: Ihmisellä voi olla paljon yhtä ja vähän toista, paljon molempia tai vähän kumpaakin. Vaikka ne viittaavat eri ilmiöön, niillä on yksi yhteinen tekijä: järjen vahingoittaminen. Se määritellään kyvyttömyydeksi ajatella loogisesti ja käyttää rakentavia kognitiivisia strategioita tyydyttävän lopputuloksen takaamiseksi. Hyödyllinen sisu on kielteisesti yhteydessä järjen vahingoittumiseen, kun taas haitallinen sisu myönteisesti. Hyödyllinen sisu viittaa siis järkevään toimintaan vastoinkäymisten edessä ottaen huomioon resurssit ja toiminnan riskit, kun taas haitallinen sisu liittyy irrationaaliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Yksi esimerkki olisi tilanne, jossa urheilija loukkaantuu, mutta jatkaa harjoittelua ennen toipumista. Ylittäessään vastoinkäymistä urheilija vaarantaa terveytensä. Henkilö, joka omaa hyödyllistä sisua asettaa itsestään huolehtimisen etusijalle kohdatessaan vastoinkäymisiä. Se kannustaa kiinnittämään huomiota tapaan, jolla toimimme.

Miksi pidät sisun tutkimista tärkeänä?
Se on mahdollistanut, että henkisen sinnikkyyden ja vahvuuden alalla on voitu ilmaista ymmärrettävällä tavalla ilmiö, jota ei vielä aiemmin olla kuvailtu tieteellisesti. Sisun tutkiminen voi auttaa valottamaan resilienssin keskeisiä tekijöitä ja edistää sekä yksilöiden että yhteiskuntien inhimillistä kukoistusta.

Tutkiessasi sisua oletko oppinut jotain suomalaisesta kulttuurista tai maailmankuvasta? Entä oletko oppinut jotain uutta omasta kotimaastasi?
Olen oppinut, että Suomessa sisu nähdään elämänfilosofiana, joka on vaikuttanut monien sukupolvien elämään ja johon usein liitetään rehellisyys, tinkimättömyys ja aitous. Sen tutkimus on myös ”kouluttanut” minua tunnistamaan sisun piirteitä ympärilläni. Esimerkiksi ystäväni Rosalba ponnistelee taatakseen hyvän elämän kahdelle lapselleen, joista toinen on vammainen, samalla, kun kirjoittaa väitöskirjaansa. Sisu viittaa niihin, jotka jatkavat sinnikkäästi eteenpäin haasteista huolimatta. Sisu näkyy myös niissä, jotka vastustavat epäoikeudenmukaisuutta ja puolustavat perusoikeuksia, kuten julkista koulutusta ja terveydenhuoltoa. Espanjassa kollektiivinen kamppailu edistää muutosta ja osoittaa, että vastoinkäymisten voittaminen kulkee usein käsi kädessä yhteistyön kanssa. Sisu elää jokaisessa meissä, mutta sen täysi hyödyntäminen riippuu osittain siitä, että ymmärrämme keskinäisen riippuvuutemme tosiimme.

Mitä olet suunnitellut tulevaisuudelle?
Toiveeni on tuoda sisu osaksi Espanjan ja kansainvälisen kentän tieteellistä keskustelua. Tällä hetkellä ideoin seuraava tutkimusta, jonka todennäköisesti tulen tekemään osana tohtoriohjelmaa. Meidän on tarkasteltava inhimillistä potentiaalia vakavasti ja tieteellisin keinoin ja antaa tutkimistiedon ohjata aiheesta käytyä keskustelua. Sisun perusteellinen tutkimus tarkoittaa sen tarkastelua monista näkökulmista, sillä kuten mikä tahansa psykologinen ominaisuus, sisu on geneettisten, biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutuksen summa. Henkilökohtainen kiinnostukseni kohdistuu traumoista, erityisesti seksuaalisesta väkivallasta, selviytyneiden ihmisten kärsimysten lievittämiseen sekä niiden sosiaalisten ryhmien voimaannuttamiseen, jotka kohtaavat eniten vaikeuksia yhteiskunnissamme, kuten naiset, seksuaalivähemmistöt, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Vaikka sisu on näennäisesti vaatimaton nelikirjaiminen sana, se pitää sisällään suuren potentiaalin. Sisun tuominen osaksi psykologian tutkimuksen kenttää valaisee tähän asti pimennossa ollutta aihetta. Tämän työn todellinen arvo tulee näkyvään tulevassa tutkimuksessa ja vaikutuksessa, jonka se saa aikaan ihmisten elämissä tulevina vuosina.