Soađit lea nohkan, go átomvearjjut lea duššán stuorra gávpogiit ja obba ovddes olbmosservvodaga. Buot albmogat leat johtimen ja ohcámin guovvllu gos olbmot vel sahtašit eallit, mirkolas gassaid ja suonjardeapmi haga. Gutna lea dievdan albmi ja beaivvaša čuovga ii ligge sát máilmmi nugo ovdal. Buot šattut jábme. Lea jahki 2118. Ođđá aigi olbmuid historjaá lea algan. Arktalaš guovlluin sámit ferttet hutkat vuogi seaillut, go moderna máilbmi lea buollan lohpii.
La guerra ha terminado con la destrucción de las principales metrópolis y de toda la comunidad humana debido a la utilización de armas nucleares. Los pueblos están en movimiento y buscan áreas libres de gases tóxicos y radiaciones donde la vida aún sea posible. La ceniza cubre el sol y su luz ya no calienta. Las plantas han muerto. Es el año 2118 y comienza una nueva era en la historia humana. En el Ártico, el pueblo saami tiene que idear formas de sobrevivir, pues el mundo moderno ha quedado calcinado.
Sodankäynti on päättynyt ydinaseiden tuhottua suurkaupungit ja koko ihmisyhteisön. Kaikki kansat ovat liikkeellä ja etsimässä seutuja, joilla ihmiselämä on vielä mahdollista ilman myrkkykaasuja ja säteilyä. Tuhka peittää auringon, eikä sen valo enää lämmitä maailmaa. Kaikki kasvit kuolevat. On vuosi 2118, uusi aika ihmiskunnan historiassa on alkamassa. Arktisilla alueilla saamelaiset joutuvat keksimään keinoja selviytyä, kun moderni maailma on palanut loppuun.
Boares máilbmi nogai okta dafus dalkatrievdama dihte ,Meahccit bulle ja šáddut eai šat biebman buot olbmuid. Gilvaleapmi bijai olbmuid sohtet, ja dat saddai mangimuccan. Boares máilbmi gutnain iđista ođđa fábmu, mii dal lea vel eambbo varalaš go mirkkogassat, suonjardeapmi ja dalkatrievdan: Olbmos. Diktahtorat ja iešhálddaseadjit dal gilválit máilbmi máŋimus reasurssain, ja sii dahket máid beare vai oččot dait álccet. Davviguovllu halddasa Ola cudi- nammasaa ieshalddaseadji.
El viejo mundo ha terminado, en parte debido al cambio climático, pues los bosques se han quemado y las han muerto de hambre debido a la destrucción de las cosechas. La competencia por unos recursos escasos provocó que la gente fuera a la guerra, lo que contribuyó al fin del mundo. De las cenizas del viejo sistema brota una nueva fuerza que es mucho más terrible que los gases tóxicos, la radiación o el cambio climático: el ser humano mismo. Los dictadores y autócratas se disputan los recursos que aún quedan y están dispuestos a hacer cualquier cosa para conseguirlos, incluso en el Norte.
Vanha maailma päättyi yhdeltä osin ilmastonmuutoksen takia, kun metsät paloivat ja satojen tuhouduttua ihmiset nääntyivät. Kilpaileminen sai ihmiset sotimaan, mikä johti osaltaan maailmanloppuun. Vanhan maailman tuhkista itää uusi voima, joka on paljon kauhistuttavampi kuin myrkkykaasut, säteily ja ilmastonmuutos: ihminen itse. Diktaattorit ja itsevaltiaat kilpailevat keskenään jäljelle jääneistä resursseista ja ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen ne itselleen – myös pohjoisessa.
Sámit leat hutkan sádji gosa cegget lávvu, muhto iešhálddaseadji ola cudi planan lea váldit eana. Su soalddahat vearjjuiguin dušše bohtet ja buldet buot, vaikko sámit bidjet vuostái. Dal iešhálddaseadji lea fuomašan sámiid vuostildeapmi. Min kulttuvras viehkaválddi geavahan lea álot heaivvemeahttun. Dat ii gula min dapiidde, min dološ kulttuvrras ii leat goassige leamačan soalddahat. Danin Sámit vuostildit rafálaččat dan ođđa máilmmis mas viehkaválddi lea diktahtora čuovdadus juohke vaigatvuhtii.
El pueblo saami ha encontrado un lugar donde instalar sus cabañas, pero los planes de los dictadores son quedarse con esas tierras para sí mismos. Sus soldados armados se presentan y lo arrasan todo, a pesar de la resistencia saami, que ha atraído la atención del poder autócrata. En nuestra cultura, el uso de la violencia se considera inapropiado, no forma parte de nuestras costumbres, y los saami ni siquiera hemos tenido un ejército propio para la defensa, así que, incluso en el nuevo mundo, los saami practican la oposición pacífica, aun cuando la solución más fácil sería la violencia.
Saamelaiset ovat löytäneet paikan laavuilleen, mutta itsevaltiaan suunnitelmissa on ottaa maat itselleen. Hänen aseistetut sotilaansa tulevat ja polttavat kaiken, saamelaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt heidän vastarintansa on kiinnittänyt itsevaltiaan huomion. Kulttuurissamme väkivallankäyttöä pidetään sopimattomana. Se ei kuulu tapoihimme, entisaikojen saamelaisilla ei ollut armeijaa edes suojanaan. Siksi uudessakin maailmassa saamelaiset vastustavat rauhanomaisesti, vaikka helpoin ratkaisu olisi väkivalta.
Teknologiija boahta ja automatišuvdna válda olbmuit bárgguid ja adda daid mášeniidda, mat eai váibba dahje daga meattáhusaid dan dihte. Go olbmot isket bahtarit, dat váibameahttun mášenat johtit sin máŋŋebealde, bivdimin su nugo dološ gumppet. Gumppet leat dieđusge buot jápman. Sahtašiigo leat juoba nu, ahte juos olbmočis ii leat miella dahkat maid nu, su miella sahtet váldit eret ja bodjat dihtora dan sadjai. Nuba su mielahis rupmas lea dal iešhalddaseadji mášen.
Llega la tecnología, y la automatización acaba con el trabajo de las personas, entregándoselo a máquinas que no cometen errores por cansancio. Cuando la gente intenta escapar, las máquinas los persiguen incansables. ¿Podría darse el caso de que, a una persona carente de deseos de trabajar, se le pueda extirpar el cerebro y reemplazarlo por un obediente ordenador? Su cuerpo sería así una herramienta en manos del dictador.
Teknologia tulee ja automaatio vie ihmisten työt antaen ne koneille, jotka eivät tee virheitä väsyessään. Kun ihmiset koettavat paeta, väsymättömät koneet jahtaavat heitä kuin muinaiset sudet. Kaikki sudet ovat tietysti kuolleet sukupuuttoon. Voisiko olla jopa niin, että kun ihmisellä ei ole halua tehdä jotain työtä, hänen mielensä voidaan poistaa ja tilalle laittaa tottelevainen tietokone. Näin hänen ihmismieletön ruumiinsa olisi diktaattorille työkalu.
Dat livččii boahtevuođá deattániin ganske buot romimus, suoladit geas nu fridjavuohta ja olbmosvuoigatvuođat. Čađa historjá iešhálddašeadjit leat ollásuhtan sin hirbmat prošeavttaid šlavvaigguin. Ganske boahtevuođa iešhálddaseadji maid soarda buot olbmuid, bágge sin bargat dan radjai go váibet. Ovdal dan fertte oastit gos nu dait šlávaid. Juos son hálida daid oastit, gii nu daid álga vuovdit. Savvamis dat deattan lea bahcamin olbmossoga historjái agálaččat.
Quizás la más horrible de las pesadillas del futuro sea la privación de libertad de las personas y el atropello de sus derechos. A lo largo de la historia, los tiranos han llevado a cabo sus horribles proyectos empleando esclavos. Quizás los dictadores del futuro también opriman a las personas, obligándolas a trabajar hasta el agotamiento. Antes de eso, se ha de comprar esclavos. Y si alguien está dispuesto a comprar, entonces hay alguien dispuesto a vender. Ojalá que esta pesadilla sea algo del pasado en la historia de la humanidad.
Tulevaisuuden painajaiskuvista kenties rumin on ihmisten vapaudenriisto ja heidän ihmisoikeuksiensa polkeminen. Läpi historian tyrannit ovat toteuttaneet hirmuisia projektejaan orjilla. Kenties tulevaisuuden hirmuhallitsija myös sortaisi ihmisiä pakottaen heidät työskentelemään uupumukseen saakka. Sitä ennen pitäisi ostaa orjat. Jos joku haluaa ostaa, niin joku haluaa myydä. Toivottavasti tämä painajainen on jäämässä taaksepäin ihmissuvun historiassa.
Nelgon olbmot máilbmeloahpa maŋggá darbbašit biebmu, nuba badjealmbát dál ferttejit ieš njuovvut iežas obba eallu. Stahtat dávviriikkain leat láven muhtumin mearridit, ahte dal gean nu badjeolbmái eallu lea menddo stuoris, ja bádjeolbmái oačču stahtas mearradusa goddit daid nu ollu, ahte fertte loabahit boazoduolu. Maŋggasiidda iečas árbevirolaš ealahusa bággejuvvon loahpadeapmi lea hui garra heaggalaččat. Njuovvan lea garra bargu. Manne diktahor bijášii iečas olbmái dahkat dan, juos sáhta bidjat bádjeolbmái dahkat dan. Go guovllus ii leat šat boazoduallu, dan sahta geaváhit eara industriijaidde, nugo ruvkedoapmái.
Tras el fin del mundo, las masas de personas hambrientas tienen que ser alimentadas, y los pastores de renos han de despellejar rebaños enteros. Los países nórdicos siempre han tenido la costumbre de vigilar que un pastor de renos no tenga demasiados renos, en cuyo caso había que sacrificar el rebaño. Para muchos, renunciar a su medio de vida tradicional es difícil y desollar a los animales, un trabajo arduo. El dictador no destina recursos a esa tarea ya que puede obligar a trabajar a los pastores de renos. Cuando desaparezca la cría de renos, la zona se liberará para instalar otras industrias.
Maailmanlopun jälkeiset nälkiintyneet ihmismassat pitää ruokkia, joten poromiehet joutuvat nyt nylkemään koko tokkansa. Pohjoismaiden valtioilla on ollut tapana vahtia, milloin poromiehellä on liikaa poroja, ja määräyksen vuoksi poromies on pakkoteurastanut tokkansa. Monelle omasta perinteisestä elinkeinosta luopuminen on henkisesti raskasta. Nylkeminen on kovaa työtä. Diktaattori ei laita omiaan tekemään sitä, kun voi pakottaa poromiehen työhön. Kun alueella ei ole enää poronhoitoa, se vapautuu muita teollisuuden aloja varten.
Ollu resurssat gavdnot vel arktalaš guovllu eanas. Juohke sadjai bohtet fábriikkat ja dain barget šlavvaid. Roavderuvkkit bilistit eana, nu ahte dan ii maŋgga olbmosbuolvvái sahta geavhit gilvimii dahje guohtumii. Muhtun lihkolas sápmi lea hutkan oaččut su bearraša ja ustibiit eret dien faŋgalis, ja sii bahtarit čađa biđgejuvvon mirkolas ávdineana. Vaikko lea ná guhkkin dávvin, sáme-eatnange ii leat dorvvus iešhálddašeadjin. Máilmmis ii leat sadji, ii doarvvái gáiddus sádji, gosa báhtarit dalle máilbmeloahpas.
Todavía hay muchos recursos en el suelo ártico. Por todas partes se establecen fábricas y en ellas trabajan los esclavos. La industria pesada contamina la Tierra por lo que no se podrá cultivar ni pastorear durante varias generaciones. Algunos saami afortunados han descubierto cómo sacar a familiares y amigos de esa prisión, y escapan a través de un desierto roto y tóxico. Aunque estén muy lejos en el Norte, los saami no están a salvo de los gobernantes del terror. No existen suficientes áreas remotas donde escapar del fin del mundo.
Arktisessa maaperässä on vielä paljon resursseja. Joka paikkaan pystytetään tehtaita, joissa työskentelee orjia. Raskas teollisuus pilaa maan niin, ettei sen jälkeen voi moneen ihmispolveen sitä viljellä tai laiduntaa. Muutama onnekas saamelainen on keksinyt kuinka saada perhe ja ystävät ulos tuosta vankilasta, ja he pakenevat läpi rikotun, myrkyllisen autiomaan. Vaikka olemmekin näin kaukana pohjoisessa, Saamenmaakaan ei ole turvassa hirmuhallitsijoilta. Maailmassa ei ole tarpeeksi syrjäistä seutua, jonne paeta maailmanloppua.
Ola čuđi lea bidjan juohke olbmo čiepihii gps-rustega, mas beasa fáktet gos buot olbmot johtet. Dan govás sámit leat gavdnan okta máilmme maŋimus doarvvosájiin. Dal sii gievahit daid bircuhápmasáš mineralaid dien fáktenrustegiid cuvkkemii. Hálidedjen sargut magnetihta, minerala mas lea stuorra magnehtalaš fámut, dan govvii. Lean sarggon dasa Gállogieddi, sádji gos Márkomeannu-festivalat dollejuvvo joahke geasi. Doppe lea máiddai sápmelaš olgoáibmu musea. Gallogieddi lea Evenesa ja Harstada lahka, Norggas.
Ola čuđi ha colocado un transmisor GPS en el cuello de la población para monitorear sus movimientos. En esta imagen, los saami han encontrado uno de los últimos refugios del mundo. Ahora usan estos minerales en forma de cubo para romper los transmisores. Quería dibujar una magnetita, un mineral conocido por su fuerte campo magnético. De fondo he dibujado Gallogieddin, un lugar donde todos los veranos se celebra el festival de Márkomeannu, y donde existe un museo al aire libre dedicado a la cultura saami. Gallogieddi se encuentra en Noruega, cerca de Evenes y Harstad.
Ola čuđi on laittanut jokaisen ihmisen kaulaan GPS-lähettimen, josta voi vahtia jokaisen liikkeitä. Tässä kuvassa saamelaiset ovat löytäneet yhden maailman viimeisistä turvapaikoista. Nyt he käyttävät näitä kuution muotoisia mineraaleja lähetinten rikkomiseen. Halusin piirtää magnetiitin, joka mineraalina tunnetaan voimakkaasta magneettikentästään. Olen piirtänyt taustalle Gallogieddin, paikan, jossa Márkomeannu-festivaali järjestetään joka kesä. Siellä on myös saamelainen ulkoilmamuseo. Gallogieddi on Norjassa lähellä Evenesiä ja Harstadia.
Leat ollen áigái goas diktahtoraid áigi lea nohkan, ja olbmot besset eallit ráfis. Máilbmi lea goitot earalagan. Gavpogat, mat ledje ovdal mearragáttis, leat dal mearra vuolde. Boares máilmmi lea dal buorre sadji bivdit njuorjjuid, juos njuorjjuid šat lea. Go buot mii ovdál lei, lea vajalduvvon, sámit geavahit sin máttuid boares árbevieruid gádjut iežaset. Njuorjebivdin lea dološ sámiid árbevierru, dain náhkis oaččui buot lieggaseamus gintáid.
La época de dictadores como Ola čuđin está llegando a su fin y la gente puede vivir en paz. Sin embargo, el mundo es diferente. Los pueblos costeros están bajo el agua. Se pueden atrapar focas, si las hay. Cuando el mundo anterior ya ha sido olvidado, los saami recurren a las tradiciones para sobrevivir. La caza de focas es una vieja tradición y su piel sirve para confeccionar ropa de abrigo.
Diktaattorien, kuten Ola čuđin, aika on lopuillaan ja ihmiset voivat elää rauhassa. Maailma on kuitenkin erilainen. Merenrantakaupungit ovat nyt veden alla. Vanhassa maailmassa voi nyt pyytää hylkeitä, mikäli niitä on. Kun entinen maailma on jo unohdettu, saamelaiset turvautuvat perinteisiin selviytyäkseen täällä. Hylkeenpyynti on vanha perinne, ja niiden nahasta saa lämpimimmät vaatteet.
Dat lea kronolagalaččat máŋimus govva. Hálidedjen lophii rahkadit govva mii lea optimistalaš: mas oaidnášii ahte garra áiggiid maŋggá sahta leat vel ođđa algu. In jahka máilmmeloahpai, jahkan dušše ahte máilmmi rievdada obbá aigge. Čađa Historjá olbmuid máilmmi lea rievdan. Eananaspabbage ii leat leamašan guhká seammalagan, muhto okta olbmos ii geargga oaidnit dan su eallináigge. Juos dat servvodat ii šat leat, ođđalagan servođat čuovvu. Sahtan doaivvut ahte dat leat buorre. Savan máiddai áhte mii sámit besset joatkit min árbevieruid boahtevuođasge.
Esta es cronológicamente la última imagen de la serie. Quería terminar con una imagen esperanzadora que muestre cómo, incluso después de tiempos difíciles, puede existir un nuevo comienzo. No creo en un fin del mundo total y absoluto, pero sí que creo que el mundo está cambiando. A lo largo de la historia, el mundo de los humanos se ha transformado. Ni siquiera la Tierra ha permanecido inmutable, pero el hombre carece de tiempo suficiente como para demostrarlo a lo largo de su vida. Si no existiera la civilización moderna, habría un nuevo tipo de civilización. Sólo puedo esperar que sea buena. También espero que los saami seamos capaces de preservar nuestras costumbres y tradiciones.
Tämä on kronologisesti viimeinen kuva. Halusin loppuun piirtää kuvan, joka on toiveikas: kuvasta näkee kuinka kovienkin aikojen jälkeen voi vielä koittaa uusi alku. En sinänsä usko totaaliseen maailmanloppuun; luulen, että maailma muuttuu joka hetki. Läpi historian ihmisten maailma on muuttunut. Edes maapallo ei ole pysynyt samanlaisena pitkään, mutta ihminen ei ehdi todistaa tätä elinaikanaan. Jos nykysivilisaatiota ei olisi, uudenlainen sivilisaatio seuraisi sitä. Saatan vain toivoa, että se on hyvä. Toivon myös, että me saamelaiset pääsemme jatkamaan perinteisiä tapojamme.
Sunna Kitin näyttely 2118 esittelee katsojalle maailmanlopun jälkeisen Saamenmaan, jossa alkuperäiskansa taistelee olemassaolostaan tyrannin hallitsemassa autiomaassa. Ilmastokatastrofi ja ydinsota ovat tuhonneet modernin yhteiskunnan, ja saamelaiset turvautuvat toisiinsa selvitäkseen tässä kaoottisessa ympäristössä.
Vuosi 2118 ammentaa inspiraationsa apokalyptisesta scifisarjakuvasta, ja ujostelematon näyttely oli saamelaismusiikkiin ja -kulttuuriin keskittyneen Márkomeannu-festivaalin vuoden 2018 päänäyttely.
Sunna Kitti on itseoppinut saamelaiskuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Inarista. Tällä hetkellä hän työskentelee pääsääntöisesti saamelaiskulttuurin parissa piirtäen scifisarjakuvaa vapaa-ajallaan. Näyttely 2118 on uniikkina kokonaisuutena näiden kahden maailman yhtymäkohdassa.
El proyecto expositivo 2118 de Sunna Kitti presenta al espectador una Laponia posterior al fin del mundo, donde el pueblo saami lucha por su existencia en un desierto dominado por tiranos. La catástrofe climática y la guerra nuclear han destruido la sociedad moderna y los saami recurren a la ayuda mutua para sobrevivir en este caótico entorno.
2118 se inspira en el lenguaje de cómic apocalíptico de ciencia ficción, y fue la principal exposición del Festival Márkomeannu celebrado en 2018, centrado en las manifestaciones musicales y culturales del pueblo lapón.
Sunna Kitti nació en Inari y es ilustradora y caricaturista autodidacta. Actualmente trabaja en el marco de la cultura saami, a la que ella misma pertenece, y en su tiempo libre dibuja novela gráfica de ciencia ficción; dos ámbitos que confluyen de un modo único.
